Sairastivatko narkoleptikot sikainfluenssan?

- Tätä tutkitaan. Itse en ole tässä tutkimusryhmässä, mutta asiaa tutkitaan tarkan verrokkitutkimuksen avulla. Myös vasta-aineita tutkitaan eli sitä, ovatko narkoleptikot sairastaneet sikainfluenssan tai streptokokki-infektion. Nämä voidaan kohtuullisen luotettavasti todeta.

Valtonen kertoo, että tutkittavilta määritellään myös narkolepsialle altistava geeni, jotta narkolepsia-tapausten lisääntynyt määrä voidaan vahvistaa.

- Käytännön ongelma on kuitenkin se, että rokotuksen aiheuttamia vasta-aineita ei ole helppoa erottaa sikainfluenssan vasta-aineista. Tässä auttavat tarkat tutkimukset muun muassa mahdollisen H1N1-rokotuksen ajankohdasta ja sitä edeltävistä sairauksista.

Valtonen korostaa, että tarkoilla tutkimuksilla saadaan tietoa siitä, onko rokote riskitekijä vai ei. Aikaa tähän voi mennä useita kuukausia.

"Rokote epätodennäköinen aiheuttaja"

Valtosen mukaan streptokokin on tieteellisesti todistettu olevan narkolepsian yleisin laukaisija. Myös kuumeinen hengitystieinfektio, jonka aiheuttajaa ei tiedetä, voi laukaista narkolepsian sille alttiilla ihmisellä.

- Yhtään rokotusta ei siis tätä ennen ole liitetty narkolepsiaan.

Huomenta Suomen haastattelussa Valtonen sanoi, että pitää rokotuksen ja narkolepsian välistä yhteyttä epätodennäköisenä.

- Tässä voi käydä niin, että itse sikainfluenssa tautina on suurempi riskitekijä narkolepsiaan. Itse sanoisin näin, että tämä on jopa todennäköisempi vaihtoehto näistä kahdesta.

Valtonen antaa myös kolmannen mahdollisuuden narkolepsialle - sikainfluenssa on voinut olla altistaja sekundaarisille bakteeri-infektioille eli jälkitaudeille.

- On voinut käydä esimerkiksi niin, että potilas on sairastanut ensiksi sikainfluenssan, saanut sen jälkeen streptokokin ja angiinan sekundaarisena komplikaationa, joka on lopulta ollut narkolepsian laukaiseva tekijä.

Ihminen haluaa syyttää lääketiedettä

Valtonen ei kuitenkaan pidä rokotetta täysin mahdottomana narkolepsian laukaisijana. Rokote sisältää kuollutta sikainfluenssakantaa, mutta sen voimakas adjuvantti on herättänyt keskustelua.

- Se, mikä tässä Pandemrix-rokotteessa on erilaista verrattuna moneen tavalliseen kausi-influenssarokotteeseen, on sen voimakas adjuvantti eli aine, joka tehostaa rokotuksen aiheuttamaa immuunivastetta. Näin saadaan yhdellä kerralla korkeat vasta-ainepitoisuudet, muuten tarvittaisiin kaksi rokotuskertaa.

Valtonen sanoo, että teoriassa voi olla niin, että tämä adjuvantti on ollut syypää narkolepsiaan. Tätä vastaan puhuu kuitenkin voimakkaasti se, että samaa adjuvanttia on käytetty vuosien ajan monissa maissa kausi-influenssarokotuksissa ilman yhteyttä narkolepsiaan.

- En siis jaksa uskoa, että rokote on tässä syyllinen. Myös se vaikuttaa mielipiteeseeni, että narkolepsian on havaittu lisääntyneen vain Suomessa ja vähän Ruotsissa, vaikka rokotetta on käytetty miljoonia annoksia ympäri maailmaa.

Kysymys siitä, miksi sikainfluenssan yhteyttä narkolepsiaan ei ole laajemmin nostettu esille, saa Valtosen pohtimaan ihmismieltä laajemminkin.

- Suomessakin on annettu lähes kolmelle miljoonalle ihmiselle tämä H1N1-rokotus, joten ajallisia yhteyksiä tulee paljon. Puolet suomalaisista voi siis ajallisen yhteyden takia syyttää rokotetta sairauksistaan. Ihmismieli sanoo, että jos saa rokotteen ja sairastuu seuraavana päivä, niin se johtuu rokotteesta. Se on loogista, mutta täytyy muistaa, että kun puolelle suomalaista annetaan rokotus, tilastollisia yhteensattumia tulee väkisin.

Valtonen kommentoi narkolepsia-epäilyjä myös