Sairas uupuu yhä useammin pykäläviidakkoon

Diakoniatyön asiakkaaksi hakeutuu yhä enemmän ihmisiä sairauden vuoksi.

- Diakoniatyöhön otetaan yhteyttä nykyisin lähes yhtä usein terveyteen liittyvissä ongelmissa kuin talouteen liittyvissä ongelmissa, sanoo tutkija Kaisa Kinnunen.

Kinnunen on juuri toimittanut Sairas köyhyys -tutkimuksen, jossa paneudutaan diakoniatyön asiakaskunnan terveysongelmiin.

Terve saa apua, sairas ei

Moni diakoniatyön asiakkaista oli yrittänyt hakea ongelmiinsa ensin apua esimerkiksi terveyskeskuksesta tai sosiaalitoimistosta. Moni oli kokenut tulleensa käännytetyksi pois.

- Sairas ja köyhä saa kyllä apua, jos hänellä on joku vaikutusvaltainen tai hyväpuheinen tuttava, joka toimii hänen apunaan tai jopa hänen puolestaan, sanoo tutkimuksen toimittanut tutkija Kaisa Kinnunen.

Yksinäinen ihminen ei välttämättä osaa tai jaksa hakea apua monesta eri paikasta moneen eri kertaan.

- Asiakas ei ehkä ole ollut oikeutettu toimeentulotukeen, tai hän on käynyt terveyskeskuksessa, mutta ei ole saanut lähetettä. Siinä on vähitellen tullut sellainen uskon puute, että ei se lääkäri sitä lähetettä kuitenkaan kirjoita, että ei tämä asia mihinkään etene, Kinnunen kuvailee.

Kaksi kolmesta köyhyysrajan alapuolella

Kaksi kolmasosaa diakoniatyön asiakkaista elää köyhyysrajan alapuolella, eli tienaa noin tuhat euroa kuukaudessa tai vähemmän.

Toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt kymmenen vuotta. Alle köyhyysrajan jäävät taloudet saavat toimeentulotukea harvemmin kuin ne taloudet, joiden tulot ylittävät köyhyysrajan. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkoissa näyttäisi siis olevan köyhien mentäviä reikiä.

Sairas köyhyys -tutkimuksen tekijän mielestä ensimmäisenä pitäisi parantaa perusturvaa, jonka taso on liian matala. Lisäksi asioihin pitäisi puuttua ajoissa.

- Jos jollakulla on terveyteen liittyvä lasku rästissä, se pitäisi ottaa aina vakavasti, ettei siitä seuraisi velkaantumista, Kinnunen sanoo.

Äärimmäisen tärkeää olisi hoitaa asiakkaan kokonaistilannetta.

- Kokonaistilanteen selvittämiseen on harvoin mahdollisuuksia julkisella puolella, joka on hyvin sektoroitunut. Moniongelmainen ihminen saa harvoin apua yhdestä paikasta, Kinnunen sanoo.

Diakoniatyön asiakkaana käy vuosittain noin 200 000 suomalaista.

Lue myös:

    Uusimmat