Sairaalat eivät tunnista elinluovuttajia – kymmenet menehtyvät elinsiirtojonoihin

Kuolleen ihmisen elimiä saadaan irrottaa, jos ei ole tiedossa tai syytä olettaa, että vainaja olisi eläessään vastustanut toimenpidettä. Omaisilla ei siis enää ole oikeutta kieltää elinten luovuttamista, kertoo HUS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan ylilääkäri Helena Isoniemi.

– Suomessa ollaan siirrytty niin sanottuun oletettuun suostumukseen. Oletetaan, että henkilö on antanut suostumuksensa elinsiirtoon, jollei ole sitä eläessään kieltänyt. Vainajan tahtoa kysytään omaisilta, mikäli sitä ei ole kirjattu mihinkään.

Elinsiirroissa on toimittava nopeasti

Suuri syy elinsiirteiden vähäisyyteen on se, ettei sairaaloissa tunnisteta potentiaalisia luovuttajia ajoissa, sanoo Isoniemi.

– Aivokuolleella veri ei kierrä enää aivoissa, mutta muualla elimistössä kyllä. Elimet on mahdollista irrottaa niin kauan, kun sydän vielä lyö. On kyse tunneista tai muutamasta päivästä.

Henkilökunnan koulutus on tärkeää. Henkilökunnan pitää tietää, kuka voi toimia elintenluovuttajana, Isoniemi lisää.

– Täytyy myös muistaa, että luovuttaja vaatii hetkellisesti enemmän hoitoa ja resursseja.

Hyvä suunnittelu lisää luovuttajien määrää

Helsingin-Uudenmaan Sairaanhoitopiirissä elintenluovuttajien määrää on saatu nostettua hyvällä suunnittelulla. HUSiin ollaan muun muassa perustamassa virka doonorkoordinaattorille eli elintenluovutuskoordinaattorille, joka pitää jatkossa huolta elinluovuttajien identifioinnista, kertoo Isoniemi.

– Työryhmässä on pohdittu prosessia, mikä liittyy mahdollisen potentiaaliluovuttajan tunnistamiseen. On pohdittu ennen kaikkea sitä, että mistä saadaan tehostetun valvonnan paikka sille henkilölle, joka on aivokuollut siihen asti, kunnes elimet saadaan poistettua.

Vastuuhenkilöiden tarkempi nimeäminen olisi Isoniemen mukaan tärkeää myös muissa sairaaloissa.

– Toivoisin, että jokainen luovuttajasairaala kokisi asian niin tärkeäksi, että he nimeäisivät omat doonorkoordinaattorinsa vastaamaan koulutuksesta ja potentiaalisten luovuttajien tunnistamisesta.

Elinsiirtopotilaiden elinajanodote on hyvä

Suomessa tehdään vuosittain noin 300 elinsiirtoa. Siirteet saadaan noin sadalta luovuttajalta. Yhdeltä luovuttajalta saadaan parhaimmillaan talteen kuusi elintä siirtoa varten. Joka vuosi Suomessa kuolee noin 30 potilasta siirrettä odottaessaan.

Valtaosa elinsiirroista on munuaisensiirtoja. Sitten tulevat maksan-, keuhkojen- ja sydämensiirrot. Vähiten tehdään haiman- ja ohutsuolensiirtoja.

Elinajanodote on munuais-, maksan- ja sydämensiirtopotilailla yli 20 vuotta ja keuhkonsiirtopotilaillakin yli kymmenen vuotta.