Sailaksen ryhmä: Toimia työttömyyden poistamiseen

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmä arvioi, että työllisyysasteen tuntuva nostaminen ja rakenteellisen työttömyyden purkaminen ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset haasteet. Pääministeri Paavo Lipposen asettama työryhmä julkisti tänään väliraporttinsa. Työvoiman vajaakäyttö alentaa talouskasvua ja vaarantaa siten hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä korostaa työikäisen väestön ja työvoiman määrän ennakoitu kääntyminen laskuun jo lähivuosina.

Työryhmän toimeksiannossa asetettu tavoite työllisyysasteen nostamisesta nykyisestä vajaasta 68 prosentista 75 prosenttiin on rymän mukaan erittäin kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa. Tämä edellyttää työttömyyden selvää alenemista ja työurien tuntuvaa pidentymistä. Tavoite voidaan saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä, jos esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen myöhentyy kahdella vuodella, työelämään tulo varhentuu kahdella vuodella ja samalla työttömyysaste alenee viiteen prosenttiin, todetaan väliraportissa. Näin mittavien muutosten aikaansaaminen vaatii eri osapuolten laajaa sitoutumista tavoitteisiin ja päätettäviin toimenpiteisiin sekä toimenpiteiden määrätietoista toimeenpanoa.

Kasvun edellytykset turvattava

Tuotannollisen toiminnan kasvu on hyvän työllisyyskehityksen perusedellytys, todetaan raportissa. Tältä osin Suomessa noudatettu korkean teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen sekä koulutukseen ja osaamiseen perustuva strategia on ryhmän mukaan toiminut hyvin ja luonut laman jälkeen mittavan määrän uusia työpaikkoja. Yritystoiminnan syntymistä, kasvuedellytyksiä ja sijoittumista Suomeen tulee jatkossakin edistää. Tällöin on tärkeää huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja estää kasvualoja uhkaava työvoimapula. Samalla on työllistymisen esteitä purkamalla luotava tilaa myös työvaltaisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiselle etenkin palvelusektorilla. Ryhmä korostaa, että työn verotuksen keventäminen edelleen on tärkeä osa tulevaa kasvupolitiikkaa.

Yrittäjyyttä edistettävä

Raportissa todetaan, että väestön ikääntyessä yhteiskunnan yleinen dynaamisuus pyrkii vähenemään ja aktivoivien toimenpiteiden tarve korostuu. Yksi esimerkki on nopeasti ikääntyvän yrittäjäkunnan halu vetäytyä taustalle ja vaikeudet löytää työlleen jatkajia nuoremmasta polvesta. Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomessa on pulaa nimenomaan yrittämisen motivaatiosta. Yritystoiminnan syntyminen on avainasemassa myös alueellisen kehityksen tasapainottamisessa. Yrittämisen ja itsensä työllistämisen edistäminen ovat työryhmän mielestä onnistuneen työllisyyspolitiikan keskeisiä haasteita.

Työurat pidemmiksi

Ryhmä pitää työllisyysasteen nostamisessa ensisijaisen tärkeänä kotimaisten työvoimareservien hyödyntämistä: työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset kansalaiset pitää hyödyntää. Näiltä osin keskeinen osatavoite on työurien saaminen nykyistä pidemmiksi. Tämän tulee tapahtua sekä työmarkkinoille tuloa aikaistamalla että keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kohottamalla. Eläkeiän nostamiseksi on jo tehty joukko merkittäviä päätöksiä, joiden tueksi tulee harkita eräitä lisätoimenpiteitä. Nuorten työmarkkinoille tulon jouduttaminen edellyttää voimakkaita keinoja mm. opintojen aloittamisen aikaistamiseksi ja opiskeluaikojen lyhentämiseksi.

Rakennetyöttömyys kuriin

Työllisyysasteen huomattava nostaminen edellyttää myös vallitsevan korkean rakenteellisen työttömyyden purkamista, raportissa todetaan. Suomessa on noin 180 000 pitkäaikais- ja toistuvaistyötöntä, joiden käyttämättömät voimavarat olisi voitava hyödyntää. Tämä edellyttää laaja-alaista ja johdonmukaista toimenpideohjelmaa, jolla työttömien määrä saadaan vähenemään nykyisestään noin 100 000 hengellä. Erityistä huomiota tulee ryhmän mukaan kiinnittää nuorten työttömyyden ja varhaisen syrjäytymisen ehkäisyyn sekä iäkkäämpien työttömien uudelleen työllistymisen tukemiseen.

(MTV3)

Katso Eeva Mikkosen juttu

(Seitsemän uutiset 22.01.2003)