Sähkön siirtohintojen korotukset tiedossa jo kolme vuotta sitten – Näin silloin ennakoitiin

Sähköverkkoyhtiö Carunan ilmoitus suurista korotuksista sähkön siirtohintoihin on nostattanut kohua kiivasta keskustelua sen suuruudesta. Lakia uudistettaessa viime vaalikaudella nousuksi arvioitiin 16-22 prosenttia. Carunan tapauksessa tämä on ylittynyt tuntuvasti, sillä yhtiö on ilmoittanut 30 prosentin korotuksista.

Esityksessä uudeksi sähkömarkkinalaiksi vuonna 2013 arvioitiin myös kustannuksia kuluttajille.

Uudessa sähkömarkkinalaissa yksi tavoite oli parantaa sähkön toimitusvarmuutta, eli vähentää sähkökatkojen määrää.

Lakiin kirjattiin lopulta, että asemakaava-alueella sähkökatko ei saa kestää yli kuutta tuntia ja muilla alueilla yli 36 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähköyhtiöt joutuvat kaivamaan kaapeleitaan suuressa määrin maahan, jotta kaatuvat puut eivät vahingoita sähkölinjoja.

Lakiesityksessä arvioitiin näiden investointien taloudellisia vaikutuksia kuluttajille seuraavasti:

Sähkön toimitusvarmuuden tason nostamisen edellyttämien jakeluverkkoinvestointien keskimääräiseksi hintavaikutukseksi sähkön loppukäyttäjälle, jos kustannukset siirtyvät suoraan sähkön hintaan, on arvioitu noin 1,2 senttiä kilowattitunnilta.

Tämä merkitsisi noin 16–22 prosentin korotusta sähkön siirtohintaan kulutuksen suuruudesta riippuen. Sähkönkäyttäjän kokonaissähkölaskun suuruuteen vaikuttavat sähkönsiirron lisäksi myös hankittu sähköenergian määrä sekä verot ja veroluonteiset maksut.

Toimitusvarmuuden parantamiseksi tarvittavien investointien korotusvaikutuksen sähkönkäyttäjän maksamaan kokonaishintaan on arvioitu olevan 8–10 prosenttia.

Esitetyt arviot sähkön siirtohinnan ja sähkönkäytön kokonaishinnan korotuksista ovat keskimääräisiä lukuja ja todellinen korotuksen määrä tulee vaihtelemaan esitetyn keskimääräisen arvion ala- ja yläpuolella riippuen verkonhaltijasta ja sähköverkon nykyisistä rakenteellisista ratkaisuista. 

HE 20/2013, luku 4.1.3


Siirtohintojen korotukseksi on lakiesityksessä siis arvioitu 16-20 prosenttia. Siirtohinta on sähkölaskusta karkeasti noin puolet, jolloin vaikutukset koko sähkön kokonaislaskuun arvioitiin 8-16 prosentin välille.

Tarkoitus jakaa pitkälle aikavälille

Sähkömarkkinalakiesityksessä vuodelta 2013 todetaan myös, että kustannusvaikutukset jaksottuvat pitkälle aikajänteelle. 

Kustannustason nousu ei tapahdu kerralla vaan jaksottuu pitkälle aikajänteelle. Esitetyt kustannukset ovat lisäkustannuksia 15 vuoden aikavälillä verrattuna tilanteeseen, jossa toimitusvarmuuden parantamiseksi tarvittavaa kaapelointia ei suoritettaisi ja ilmajohtoverkkoa uusittaisiin 45 vuoden pitoajan mukaisella tahdilla.

HE 20/2013, luku 4.1.3

Lopulliseen lakiin maakaapeloinnin aikarajoista on kirjattu, että kuuden ja 36:n tunnin sähkökatkorajat on saavutettu 31.12.2028 ja vähintään puolella asiakkaista jo vuoden 2019 lopussa poislukien vapaa-ajan asunnot.

Kokonaisuudessaan Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että sähköverkkoihin täytyy investoida 3,5 miljardia, jotta päästään 36:n tunnin tavoitteeseen.

Lue myös:

    Uusimmat