Sähkön kantaverkkoon jätti-investoinnit

Fortumin ydinvoimalaitos Loviisan Hästholmenissa 24.4.2009, kuvassa voimalasta Suomen sähköverkkoon lähtevät voimajohdot. Kuva: Lehtikuva
Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Leea Ollikainen

    leea.ollikainen(at)mtv.fi

    @LeeaOlli

    Tuuli- ja ydinvoiman lisärakentaminen aiheuttaa valtavat investointipaineet myös sähköä siirtävässä kantaverkossa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid aikoo rakentaa kymmenessä vuodessa liki 3 000 kilometriä voimajohtoja ja 30 uutta sähköasemaa. Rahaa kuluu arviolta 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit kohoavat jopa 200 miljoonaan euroon. Summa on moninkertainen 2000-luvun alkuun verrattuna. Silloin rahaa kului vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.

    Käytännössä Fingrid on varautunut liittämään Suomen voimajärjestelmään Olkiluoto 3:n lisäksi kaksi uutta ydinvoimalaitosta sekä 2 500 megawattia tuulivoimaa. Tuulivoimaa on suunnitteilla paljon enemmän, yli 140 hanketta, yhteisteholtaan noin 12 000 megawattia. Lakiluonnos rajaa kuitenkin tuen 2500 megawattiin ja siihen myös Fingrd varautuu.

    Suurin osa eli noin 90 prosenttia voimajohdoista rakennetaan entisten johtojen rinnalle tai tilalle. Ydinvoimalaitosten edellyttämien johtojen reitit valmistuvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Länsirannikolla ja Pohjanmaalla varaudutaan tuulivoiman liittämiseen verkkoon siten, että 220 kilovoltin verkkoja korvataan 400 kilovoltin jännitteelle.

    Jätti-investoinnit nostavat kantaverkkomaksuja. Prosenttikorotus voi olla jopa kaksinumeroinen, arvioi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kotitalouksien menoja korotus ei juuri lisää, sillä kantaverkkomaksun osuus sähkölaskusta on noin kaksi prosenttia. Hintapaineet tuntuvat lähinnä paljon sähköä käyttävän teollisuuden kustannuksissa.

    Lue lisää aiheesta:
    Talous

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •