Sähkömiehet saivat eurooppalaisen työturvallisuusstandardin

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Sähkötyöturvallisuudesta on laadittu eurooppalainen standardi. Uudella SFS-standardilla korvataan viranomaismääräyksiä ja yhtenäistetään sähkötyökäytäntöjä Euroopan unionin alueella. Standardoimisen jälkeen ammattilaisten on entistä helpompi työskennellä missä EU-maassa tahansa.

    Aiemmin sähköalalle on laadittu standardeja laitteiden osalta, mikä on helpottanut tavaroiden vapaata liikkumista. Nyt helpotetaan työvoiman liikkuvuutta. Standardi ei tuo mitään erityistä parannusta sähkötyöskentelyn turvallisuusvaatimuksiin Suomessa, mutta saattaa viranomaismääräykset ajan tasalle, kertoo diplomi-insinööri Tapani Nurmi Suomen sähköteknillisestä standardisoimisyhdistyksestä SESKO:sta.

    Nosturinkuljettajat vaarassa avojohtojen lähellä

    Suomessa huolestuttavin sähkötyövaara liittyy nosturityöskentelyyn avojohtojen lähellä. Kolmen edellisen vuoden aikana sähkötyöonnettomuuksissa on kuollut kymmenen työntekijää, joista neljä nosturissa. Standardissa määritellään etäisyys, mikä tulee pitää nosturin ja avojohtojen välillä. Sama etäisyysmääräys on viranomaisohjeissakin, mutta sitä ei ole aina noudatettu.

    -Tärkeintä on, että rajoja aukeaa ja suomalaiset voivat mennä muualle Eurooppaan töihin, Nurmi kuvaa standardin merkitystä. Hän ei kuitenkaan odota suomalaisten sähkömiesten rynnistystä Euroopan markkinoille, eikä usko muiden eurooppalaisten hinkuvan Suomeen sähkötöihin.

    Standardoiminen vie aikaa

    SFS 6002 -standardin laatiminen aloitettiin EU-tasolla jo 90-luvun alussa ja hyväksyttiin vuonna 1997. Suomessa koottiin saman vuonna työryhmä sovittamaan standardia Suomen oloihin ja tämä ryhmä sai nyt kahden vuoden työnsä valmiiksi. Suomalainen standardi pohjautuu yhteiseen eurooppalaiseen malliin, mutta siinä on otettu huomioon maan erityispiirteitä. Nämä koskevat mm. ilmastoa ja ammattipätevyysvaatimuksia.

    -Eri maissa on pitkät perinteet sähkötyöpätevyydelle. Suomessa on samantyyppiset pätevyysvaatimukset kuin muissa Pohjoismaissa, mutta muualla Euroopassa vaatimukset ovat erilaisia, Tapani Nurmi kertoo. Standardien valmistelu ei ole viranomaistoimintaa, vaan teknisen alan keskinäistä työtä. -Meillä oli kymmenen hengen ryhmä, jossa tuli sopia kaikesta yhteisymmärryksessä. Standardoimisessa pyritään konsensukseen eikä asioista äänestetä, Nurmi kertoo vuosia kestäneestä työstään.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •