Sähkölaskuihin odotettavissa korotuksia talvella

Toistaiseksi markkinasähkön hinnan nousu ei ole ehtinyt näkyä tilastoiduissa hinnoissa. Energiamarkkinaviraston hintaseurannan mukaan tyyppikuluttajien veroton sähkön hinta on vuodessa noussut 0,1-0,3 senttiä. Verolliset ja verottomat sähkön vähittäishinnat ovat nousseet nimellisesti samalle tasolle, millä ne olivat ennen sähkömarkkinoiden avaamista.

Kerrostalossa asuvan tyyppikuluttajan veroton sähkön hinta kallistui viime vuoden marraskuun alusta lokakuun alkuun 0,25 senttiä. Se nousi 7,78 senttiin kilowattitunnilta. Pientalokuluttajan veroton sähkön hinta kallistui 6,54 sentistä 6,72 senttiin.

Kerrostalohuoneiston tyyppikuluttajan verollinen sähkön hinta nousi 10,04 sentistä 10,35 senttiin kilowattitunnilta. Pientalokuluttajan verollinen hinta kohosi 8,84 sentistä 9,05 senttiin kilowattitunnilta. Varaavaa sähkölämmitystä käyttävän pientalokuluttajan verollinen sähkön hinta nousi 0,17 senttiä 5,98 senttiin kilowattitunnilta.

Hinnankorotuksista jo ilmoitettu

Keskivertohinnat kertovat yleisen hintatason muutoksesta. Hinnat vaihtelevat energiayhtiökohtaisesti ja kuluttajien sopimuksista riippuen. Markkinasähkön vaikutus hintoihin riippuu monista tekijöistä kuten energiayhtiöiden oman tuotannon ja markkinasähkön suhteesta. Hintavaikutus ei ole suoraan ennakoitavissa.

-Sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet tähän mennessä 5-10 prosentin hinnankorotuksia. Lisää ilmoituksia on viime aikoina tullut viikoittain, totesi toimialajohtaja Markku Jalonen Energia-alan keskusliitosta.

Hinnankorotukset vaikuttavat viiveellä, joten ne näkyvät hinnoissa loppuvuodesta ja alkutalvesta lähtien. Jalonen ei halunnut arvailla, kuinka paljon sähkön hinta lopulta tulee nousemaan, vaikka hänkin viittasi arvioihin noin viidenneksen kokonaisnoususta.

Maanantain voimakasta pörssisähkön hinnan nousua selittää osaksi ehkä se, että Olkiluodon ja Forsmarkin ydinsähköä oli poissa verkosta yhteensä 800 megawatin verran ja kulutus oli 5 prosentin kasvuvauhdissa.

Pohjoismaiden vesi kortilla

Vesitilanne Pohjoismaiden markkinoilla on Jalosen mukaan kuitenkin erittäin huono. Varastoaltaat ovat 20 prosenttia alle normaalitason eli varsin kuivina. Altaat eivät myöskään enää täyty, sillä se vesi mitä sataa, tulee lumena, mainitsi Jalonen.

Talven aikana Pohjoismaissa joudutaan mitä ilmeisimmin ottamaan käyttöön kaikki mahdollinen kapasiteetti, mikäli kulutus kehittyy ennakoidusti ja talvi on kylmä. Sähköhuollossa on edessä ennen kokematon kuivan vesivuoden ja kysyntään nähden niukan tuotantokapasiteetin yhdistelmä.

Norjassa ja Ruotsissa varauduttiin viime talven kovien pakkasten aikana sähkönjakelun säännöstelyyn. Siihen ei kuitenkaan tarvinnut turvautua. Sen jälkeen sähkön kulutus on kasvanut, mutta uutta kapasiteettia ei ole tullut merkittävästi tuotantoon.

Perusongelma Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla on kulutuksen kasvun ja tuotannon välinen kasvava epäsuhta. Norja ja Ruotsi ovat sähköntuottajien yhteisjärjestön Nordelin mukaan jo nyt normaalina vesivuotena riippuvaisia sähkön tuonnista muualta.

Pohjoismaiden sähkön kulutus kasvaa Nordelin mukaan 8 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2010. Suomen sähkön kulutuksen kasvuksi Nordel ennusti 17 prosenttia, Norjan ja Tanskan 8 prosenttia ja Ruotsin 4 prosenttia.

Pahin yhdistelmä: Kylmää ja kuivaa

Suomen, Ruotsin ja Norjan oma tuotantokapasiteetti on Nordelin mukaan tällä hetkellä 3660 megawattia pienempi kuin niiden sähkön kulutus poikkeuksellisen kylmänä talvena. Ruotsilta puuttuu 2320 megawattia, Suomelta 770 megawattia ja Norjalta 570 megawattia tuotantokapasiteettia.

Vaikeimmin hallittava yhdistelmä Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla tuotannon kannalta on poikkeuksellisen kylmä ja poikkeuksellisen kuiva vuosi . Pakkaset nostavat tuntuvasti sähkön kulutusta Pohjoismaissa. Samaan aikaan veden vähyys leikkaa merkittävästi kapasiteettia.

Norjan normaalivuoden tuotantovaje nousee Nordelin mukaan vuonna 2005 noin 10 terawattituntiin. Ruotsi vaje kohoaa samaan aikaan noin 6 terawattituntiin. Norja on käytännössä kokonaan ja Ruotsi lähes puoliksi riippuvainen vesivoimasta sähkön tuotannossa. Kuiva vesivuosi kasvattaa Norjan tuotantovajeen 22 terawattituntiin. Ruotsin vaje nousee 16 terawattituntiin. Suomen tuotannosta kuiva vesivuosi leikkaa Nordelin mukaan yhden terawattitunnin. Tanskalla ei ole vesivoimaa.

Äärimmäisen kuivana talvena Ruotsin ja Norjan tuotantovaje nousee 55 terawattituntiin. Kylmänä talvena neljän pohjoismaan sähköntuotannon tuotantokapasiteetin vaje on Nordelin mukaan 2500 megawattia. Pohjoismaiden sähköntuotantokapasiteetti oli vuonna 2000 yhteensä 88500 megawattia. Käytettävissä oleva kapasiteetti on 76325 megawattia. Vuonna 2005 se on Nordelin mukaan vain 1000 megawattia suurempi.

(MTV3-STT)