Sähköhuolto turvataan erityistoimin

Ensi talven sähköhuolto turvataan pitämällä 1000 megawattia sulkemisuhan alla olevaa lauhdekapasiteettia käyttövalmiudessa erityistoimin.

Huippukulutuskauden varavoiman ylläpito maksaa sähkön käyttäjille arviolta 8-16 miljoonaa euroa. Toimet nostavat sähkön hintaa sentin kymmenesosia.

Varakapasiteetin turvaamisesta on sovittu kauppa- ja teollisuusministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton, Energiateollisuuden ja kantaverkkoyhtiö Fingridin välisissä neuvotteluissa. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan lakiesitys asiasta pyritään antamaan eduskunnalle heti syysistuntokauden alussa.

- Sähkönhuollon kapasiteettitilanne on niin kireä, että tarvitaan kiireellisiä toimia kapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi. Ensi talvesta uhkaa tulla vielä vaikeampi kuin tästä, sanoo Pekkarinen. Syynä ovat sekä näköpiirissä oleva heikko vesivuosi että kapasiteetin kiristyminen ja kulutuksen kasvu.

Sähköntuotannon kapasiteettitilanne on Pekkarisen mielestä huolestuttava. Huolta ovat hänen mukaansa kasvattaneet erityisesti tämän talven kokemukset. Kovilla pakkasilla sähkön kulutus nousi noin 14800 megawattiin. Suomen oma tuotanto ei riittänyt kattamaan kysyntää, vaan Suomi oli riippuvainen tuontisähköstä.

- Lisäksi sekä Ruotsi että Venäjä rajoittivat hetkittäin sähkön vientiä Suomeen varmistaakseen oman sähkönsaantinsa, Pekkarinen toteaa. Hän korostaa, että oma sähköntuotantokapasiteetti on pidettävä riittävänä eikä tuontisähkön varaan voida ripustautua.

Talven tilanne oli hälyttävä

Talven sähkönhuoltotilanne oli Pekkarisen mukaan erityisen vaikea pakkasjaksolla, kun Venäjän tuontia rajoitettiin ja Ruotsista tuotiin sähköä 1700 megawatin teholla.

- Korvaavaa kapasiteettia ei ollut. Jos silloin olisi tullut muita katkoja, se olisi ollut äärimmäisen iso ongelma, huomauttaa Pekkarinen.

Keskusteluissa energiasektorin kanssa todettiin Pekkarisen mukaan, ettei sähkömarkkinoiden markkinamekanismeihin tarvitse puuttua kapasiteetin varmistamiseksi. Kevään aikana sovittavien toimien on oltava mahdollisimman vähän markkinoita häiritseviä.

Väliaikainen toimintamalli ulottuu vuoteen 2010 ja se pyritään korvaamaan myöhemmin kattavalla yhteispohjoismaisella järjestelmällä. Käytännössä varakapasiteetin ylläpitojärjestelyä hoitaa verkkoyhtiö Fingrid.

Järjestelyn tavoitteena on ensisijaisesti turvata olemassa olevien voimalaitosten kunnossapito ja käyttökelpoisuus. Noin 1000 megawatin lauhdeteho koostuu pääosin Fortumin ja Pohjolan Voiman laitoksista, mutta joukossa on myös pienempiä yksiköitä.

Venäjän sähköntuonti mukaan varotoimiin

Toimitusvarmuuden ylläpidon maksavat sähkön kuluttajat. Pekkarisen mukaan sähkön tuonti Venäjältä ei voi olla ulkona sähkön toimitusvarmuuden varmistamisesta.

- Venäjän sähköntuonnin on jollain tavoin osallistuttava toimintavarmuuden ylläpitämiseen, Pekkarinen sanoo.

Uuden ydinvoimalan saaminen käyttöön vuonna 2009 helpottaa sähkönhuollon tilannetta. Toisaalta sähkön kulutus ja huippukulutuskuorma kasvavat jatkuvasti. Energiateollisuuden vuoteen 2015 ulottuvan ennusteen mukaan huipputehon tarve nousee vuonna 2010 noin 16100 megawattiin ja vuonna 2015 noin 16900 megawattiin.

Suomen sähkönkulutus ylitti oman huippukuormituskauden tuotantokapasiteetin tammikuun 20. päivän kulutushuipun aikana runsaalla 1100 megawatilla. Sähköntuotannon kapasiteetti oli tilastokeskuksen mukaan vuoden alussa 13650 megawattia.

Pohjoismaiden yhteenlaskettu sähkön tuotantokapasiteetti oli vuoden alussa 72140 megawattia. Ruotsin tuotantokapasiteetti oli 27870 megawattia, Norjan 23100, Länsi-Tanskan 4560 ja Itä-Tanskan 2960 megawattia.

(MTV3-STT)