Sadat opiskelijat osoittivat mieltään

Helsinkiläisyleisöä mielenosoitus kohahdutti, kun kolme alastonta opiskelijanuorukaista ryhtyi keskellä talvista Kolmen sepän aukiota moukaroimaan "opinto-oikeutta" seppäpatsaan esikuvan mukaan. Tampereella aihe kokosi järjestäjien arvion mukaan yhteen liki sata opiskelijaa. Vaasassa mielenosoittajia oli poliisin laskujen mukaan runsaat viisikymmentä.

Mielenilmausten takana on F5-ryhmä, joka sanoo puolustavansa akateemista vapautta Suomen sivistysyliopistoissa. Ryhmä on neuvotellut viime aikoina useaan otteeseen opetusministeri Olli-Pekka Heinosen (kok.) kanssa opintojen jouduttamiseen tähtäävistä ehdotuksista, mutta tapaamiset on koettu tuloksettomiksi. Opiskelijoiden mielestä kehitystä ohjaa nyt valtiovarainministeriön tahto.

Joustavuuteen ei uskota

Pääsääntöinen viiden vuoden aikaraja tuli esiin viime syksynä professori Arto Mustajoen johtaman työryhmän esityksessä. Työryhmä korosti jo alun perin aikarajan joustavuutta: jatkoaikaa saa, kunhan laatii suunnitelman opintojensa loppuunviemisestä.

F5-ryhmän koordinaattori Raino Vastamäki sanoo ryhmittymänsä vastustavan joustavaakin aikarajaa. Hän hämmästelee tulkintaa, jonka mukaan kenenkään opintoja ei käytännössä keskeytettäisi vaan ainoastaan kannustettaisiin. -Vaikea kuvitella rajaa, jota ei koskaan toteuteta. Mihin sitä sitten tarvitaan?, kysyy Vastamäki.

Tehokkuuden yhteiskuntaan?

Vastamäki ei myöskään ymmärrä, miksi Mustajoen työryhmän esitykseen sisältyviä tukitoimia ei voitaisi toteuttaa ilman jonkinlaista sanktiota.
-Mitä sopimuskulttuuria se on, hän ihmettelee. Taloudellisia tosiasioita Vastamäki ei sinänsä halua kiistää. Tässä yhteydessä talouden ja tehokkuuden vaatimuksia kuitenkin käytetään perusteluina muutokselle, joka itse asiassa halutaan ajaa läpi aivan muista, poliittisista syistä, epäilee hän.

Opiskelijoiden vastustus kohdistuukin samalla laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jota jotkut tahot Vastamäen mielestä ajavat tietoisesti. Hän muistuttaa, että kyse on valinnoista. Hän ihmettelee miten oppimisen laatua, kiihtyvää työtahtia ja ihmisten uupumusta voidaan mitata rahassa.
(STT)