Sadat koulut ilman lakisääteisiä psykologipalveluita – kukaan ei valvo

Todellinen luku lienee paljon suurempi, sillä THL:n selvityksessä 100 koulun osalta edes rehtori ei tiennyt onko palveluja saatavilla ja 28 prosenttia kouluista ei vastannut tutkimukseen. Tulokset hätkähdyttävät, sillä kyseessä on lailla määritelty subjektiivinen oikeus.

Miten voi olla mahdollista, että rehtori ei tiedä, onko koulussa psykologipalveluita?

– Näin se vain valitettavasti on. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut esi- ja peruskoulujen oppilaille, toteaa tutkija Kirsi Wiss Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Yksittäisten oppilaiden asioiden hoitamisen lisäksi koulupsykologien keskeisenä tehtävänä on koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät kysymykset, Wiss muistuttaa.

Valviran mukaan ongelma on valvonnan puute.

– Kun sitä oppilashuollon valvontaa ei ole määrätty kenellekään, niin oppilashuolto toteutuu hyvin epätasaisesti, toteaa Valviran ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia.

Kouvolassa huudetaan psykologien perään

Kouvolassa ei ole yhtään virassa olevaa perusopetuksen koulupsykologia. Kaikki neljä paikkaa on auki, mutta tulijoita ei tunnu olevan. Puutetta korvataan ostopalveluna. Psykologiliitossa ei ole kuultu vastaavasta missään muualla Suomessa. Myllykosken yhteiskoulussa järjestelmä tökkii.

– Ostopalvelu tarkoittaa meillä sitä, että palvelut pitää ensin anoa ja sitten ne joko saa tai ei saa. Ja siihen kuluu aikaa. Keskimääräinen jonotusaika on kaksi kuukautta, kertoo kouluterveydenhoitaja Anna-Kaarina Rautakorpi.

Kouvolan kaupungin ainut koulupsykologi irtisanoutui alkutalvesta.

– Jos on ainut koko kaupungin koulupsykologi, irtisanoutumisen syy voi olla se, että se työmäärä on valtava. Yksinkertaisesti se työ on sellainen, ettei siitä voi selvitä, arvioi Rautakorpi.

Puute kuormittaa kouluterveydenhoitajia ja erikoissairaanhoitoa

Psykologipula näkyy kouluterveydenhoitajan arjessa.

– Kun on oppimisen pulmia ja odotetaan sitä psykologin tutkimusta ja sitten tulee siitä johtuen käyttäytymisen ongelmia tai mielialan laskua, niin täällä terveydenhoitajalla kannatellaan sitä oppilasta niin kauan, että oppilas on päässyt oikeanlaisen tuen ja avun piiriin, Rautakorpi sanoo.

Rautakorpi muistuttaa, että terveydenhoitajan tehtävä pitäisi olla ennaltaehkäisevää, mutta nykyään joutuu tekemään myös korjaavaa työtä.

– Eihän kouluterveydenhoitajalla ole mielenterveyspuolen ammattitaitoa. Koulutukseen kuuluu hyvin pieni jakso sitä puolta, Rautakorpi sanoo ja huomauttaa, että terveydenhoitajat eivät ole ainoita, joita tilanne kuormittaa.

– Tässä joutuu kuormittamaan erikoissairaanhoitoa, vaikka asia olisi ratkaistavilla sillä, että koulupsykologi tekisi tutkimukset ja toteaisi, että millä tavalla lapsi oppii ja minkälaista tukea hän tarvitsee.

Myllykosken yhteiskoululla työskentelevä Rautakorpi kehuu Kouvolaa koulupsyykkareista eli kouluissa työskentelevistä psykiatrisista sairaanhoitajista, mutta toteaa myös, että ne eivät korvaa psykologeja, vaan ovat käytettävissä äkillisiä kriisitilanteita varten.

Hallitus koettaa kohentaa tilannetta

Hallitus antanee alkuvuodesta lakiesityksen, jonka mukaan koulupsykologille pitää päästä jatkossa viikon sisällä.

– Tällä hetkellä se kuulostaa utopistiselta unelmalta, mutta toisaalta se kuulostaa siltä, että olisi hienoa, että sellainen tilanne joskus olisi, kouvolalainen kouluterveydenhoitaja unelmoi.

Katso Joonas Lepistön juttu (Seitsemän uutiset 19.12.2012)