Saastuttavaan lentoliikenteeseen ei puututa verotuksella, jottei turismi kärsisi

Miksi lentoliikenteen päästöihin ei puututa verotuksella?

– Lentämiselle ei ole kansainvälisessä liikenteessä vaihtoehtoja, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimatainen. Hänen tutkimusalansa on uudistuva liikenne.

Liimataisen mukaan tärkein syy lentoliikenteen turvattuun asemaan on valtioiden halu edistää vientiä ja turismia.

– Turismi on merkittävä ja voimakkaasti kasvava toimiala, jota jokainen maa haluaa lisätä, koska turistit tuovat rahaa.

Ja mitä sujuvammin ja edullisemmin lentoliikenne toimii, sitä tiuhempaan tavara maiden välillä liikkuu.

– Kansainvälisen kaupan esteet halutaan pitää minimissä, Liimatainen toteaa.

Lentoliikenteen säätely on kansainvälistä, ja lentopolttoaineet on sovitusti jätetty verotuksen ulkopuolelle. Liimatainen arvioi, että kansallisesti olisi kuitenkin mahdollista kerätä polttoaineveroa maan sisäisistä lennoista. Se vaatisi poliittista tahtoa.

Ruotsi verottaa lentojen ostajaa

Ruotsissa kokeillaan matkustajille kohdistettua lentoveroa. Se otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Vero määräytyy matkan pituuden mukaan ja koskee Ruotsista lähteviä lentoja.

Summa vaihtelee muutamasta eurosta muutamaan kymmeneen euroon, ja sen maksaa lentolipun ostaja.

Suomessa vastaavaa ei ole suunnitteilla. Liikenneministeri Anne Berner on Ylen haastattelussa tyrmännyt lentoveron, koska se voisi vaikuttaa kielteisesti Suomen asemaan lentoliikenteessä.

Euroopan unionissa lentoliikenteeseen on yritetty vaikuttaa päästökaupan avulla. EU:n sisäiset lennot ovat päästökaupan piirissä. Päästöoikeuksien hinta on tosin alhainen, Liimatainen huomauttaa.

– Esimerkiksi Finnair käytti vuonna 2017 toimintakertomuksensa mukaan 3,6 miljoonaa euroa päästökaupan suoriin kustannuksiin. Polttoaineisiin taas käytettiin yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.

Lentoliikenne kasvaa – samoin päästöt

Liimatainen on Suomen ilmastopaneelin jäsen. Monitieteinen paneeli koostuu ilmastokysymyksiin perehtyneistä 15 suomalaisesta tutkijasta. Paneelin viimevuotisen lausunnon mukaan ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää, että liikenteen päästöihin puututaan taloudellisella ohjauksella.

Käytännössä verotuksella.

Eri arvioiden mukaan lentoliikenne vastaa muutamaa prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Muutama prosentti ei ehkä kuulosta paljolta, mutta lentoliikenne kasvaa vauhdilla.

Suomen lentoasemayhtiö Finavia kertoo, että vuonna 2017 matkustajamäärät sen asemilla kasvoivat 9,2 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna. Koko Euroopassa lentoliikenne kasvoi 8,5 prosenttia.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on sopinut CORSIA-järjestelmästä, jonka puitteissa lentoliikenne kasvaisi hiilineutraalisti vuodesta 2020 eteenpäin. Se tarkoittaa, että jatkossa lentoyhtiön on hyvitettävä päästöjensä kasvu.

Monet ilmailualan järjestöt puhuvat uusiutuvien polttoaineiden eduista. Niillä lentoliikenteen päästöihin voitaisiin vaikuttaa suoraan – ei välillisesti, kuten verotuksella.

Liimatainen sanoo, että biopolttoaineet kuuluvat alan päästöjen vähentämisen keinovalikoimaan, mutta toistaiseksi ne ovat erittäin kalliita.

– Eikä niiden hintaa voi alentaa alhaisemmalla polttoaineverolla, kuten esimerkiksi tieliikenteessä tehdään.

On mahdotonta alentaa veroa, jota ei ole.