Saastunutta melassia elintarviketeollisuudelle

MPA-hormonin saastuttamaa melassia on toimitettu hollantilaisesta yrityksestä useille elintarvikevalmistajille. Suomeen asti hormonimelassin ei kuitenkaan uskota päässeen.

MPA-hormonin saastuttamaa melassia on toimitettu hollantilaisesta yrityksestä useille elintarvikevalmistajille. Hollannin viranomaiset kertoivat skandaalin uudesta haarasta eilisiltana elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavalle EU:n komitealle.

Komitealähteistä kerrottiin, että hollantilainen tehdas on maailman suurimpia ja sieltä toimitetaan melassia sekä elintarviketeollisuudelle että rehuksi. Saastuneesta säiliöstä on viety melassia ainakin seitsemälle elintarvikeyritykselle, joista kuusi on Hollannissa ja yksi Saksassa.

Tarkastuksissa kolmen yrityksen melassiraaka-aineesta mitattiin lieviä kasvuhormonipitoisuuksia. Valmiit elintarvikkeet on kuitenkin todettu puhtaiksi ainakin toistaiseksi. Tehtaat valmistavat kastikkeita, alkoholia ja hiivaa.

Prosessissa on kuitenkin ollut hormonia, sillä alkoholitehtaan sivutuotteesta tavattiin pitoisuuksia. Kyseinen sivutuote menee sikojen rehuksi. Nyt tätä rehua käyttäneitä tiloja etsitään, jotta lihan pääsy niiden kautta markkinoille saadaan estetyksi.

Melassi saastui säiliössä, jossa oli aiemmin varastoitu hormonia sisältänyttä sokerisiirappia. Säiliötä ei pesty kunnolla ennen kuin se täytettiin melassilla.

Komitealähteet luonnehtivat Hollannin viranomaisten olleen erittäin pettyneitä, koska uusi haara nivoutuu vahvasti elintarviketeollisuuteen. Aiemmin tiedossa on ollut kolme reittiä, joista hormonia on kulkeutunut sikatiloille rehun mukana.

Hollannissa sikojen teurastus ja lihan vienti on keskeytetty tuhansilla tiloilla.

Skandaali sai alkunsa irlantilaisen lääketehtaan ja jätehuoltoyhtiön väärin luokittelemasta sokeripitoisesta jätteestä. Belgialainen yritys osti jätettä sokerisiirapin tuottamiseen. Siirapin mukana MPA-hormoni eteni eläinrehuihin, virvoitusjuomatehtaille ja elintarviketeollisuudelle.

Hormonimelassia ei Suomeen

MPA-hormonin saastuttaman melassin päätyminen suomalaisiin elintarvikkeisiin on aika epätodennäköistä, sanoo kehityspäällikkö Pirjo-Liisa Penttilä elintarvikevirastosta. -Tässä tapauksessa ei ole kuluttajille mitään terveydellistä vaaraa, Penttilä korostaa.

-Nähdäkseni Alko käyttää vain kotimaisia raaka-aineita, eikä Suomessa ole kansainvälisiä kastikkeiden tekijöitä. Hiivaakaan ei syödä sellaisenaan. Jos melassia on päässyt vain seitsemälle tehtaalle, niin tuntuu aika epätodennäköiseltä, että saastunutta melassia olisi tullut Suomeen, Penttilä kertoo.

Hollantilaisen tehtaan MPA-hormonin saastuttamasta säiliöstä on viety melassia ainakin seitsemälle ulkomaiselle tehtaalle, jotka valmistavat kastikkeita, alkoholia ja hiivaa, kertoivat maan viranomaiset tänään. -Suomeen tuodaan ulkomailta kyllä esimerkiksi kastikkeita ja keittoja, mutta niiden kulutus on kaikkiaan aika pientä.

Penttilän mukaan EU:ssa on erittäin hyvä jäljitysketju, jonka avulla selviää, mihin viallista tuotetta on mennyt. Valvontaviranomaiset reagoivat heti, jos Suomesta löytyy saastuneita elintarvikkeita.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat