Saaristomeren tilanne heikkenee

Tutkija Teija Kirkkala sanoo tänään julkistetussa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Miten voit saaristomeri? -tutkimusraportissaan, että muutokset havaitaan veden samentumisena, rakkoleväkasvustojen vähenemisenä, rihmamaisten viherlevien sekä leväkukintojen lisääntymisenä, kalanpyydysten ja rantojen likaantumisena ja limoittumisena sekä pohjan laadun muutoksina.

Rehevöitymisen suurimmat syylliset ovat maa- ja metsätalous, ilmalaskeuma, jätevedet ja kalankasvatus, jotka tuovat joka vuosi Saaristomereen 620 tonnia fosforia ja 11800 tonnia typpeä. Pahin rehevöittäjä on maa- ja metsätalous, jonka kontolle fosforipäästöistä on laskettava yli puolet ja typpipäästöistäkin kolmannes. Kalankasvatus tuottaa hieman alle 10 prosenttia vuotuisesta fosforista.

Uusimpien tutkimusten mukaan typen merkitys Saaristomeren rehevyystason säästelijänä on lisääntynyt. Typen pääsyn estäminen vesiin tulee kuitenkin huomattavan kalliiksi. Kuormituksen vähentäminen on Saaristomeren tilan kannalta kuitenkin avainasemassa.
-Rannikon lähivesien laatua voidaan parantaa vähentämällä mantereelta jokien ja ojien mukana tulevaa hajakuormitusta ja tehostamalla edelleen jäteveden puhdistamoiden toimintaa.

Saaristomeri - sinilevämeri?

Saaristomeren rehevöityminen on jo heijastunut kahden viime kesän sinileväesiintymisiin. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Kauko Häkkilä kertoo, että sinilevää on aikaisemmin havaittu pääasiassa ulkomerellä.
-Viime vuonna sitä oli kuitenkin paljon myös sisäsaaristossa. Tuolloin sinilevälautat selitettiin kuuman kesän lieveilmiöksi.
-Sisä- ja välisaaristossa esiintyi kuitenkin levää poikkeuksellisen runsaasti myös päättyneenä kesänä, vaikka sää oli poikkeuksellisen kylmä ja sateinen. Näin runsas sinilevien esiintyminen Saaristomeren sisäosissa on uusi ilmiö, painottaa Häkkilä.
(STT)