Saamelaiskäräjät: Saamelaisalueen oikeuksissa puutteita

Aikion mukaan jo selvitysmiehelle annettu toimeksianto loi ristiriidan. Ministeriön tavoitteena oli hakea oikeusselvityksen avulla eväät ratifioida YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimus. Toimeksiannossa ministeriö kuitenkin rajasi työn ulkopuolelle kysymyksen saamelaisalueella olevien valtion maiden omistusoikeudesta. Juuri puutteet maaoikeuksien järjestämisessä ovat olleet sopimuksen vahvistuksen pahin este, Aikio huomauttaa.

Hallintoneuvos Pekka Vihervuoren selvitystä Utsjoella käsitellyt saamelaiskäräjien kokous päätyikin lausuntoon, joka oikeastaan irrottaa selvitysmiehen päätelmät ILO-yhteydestä. Käräjien mukaan Vihervuoren selvitys tulee toteuttaa ILO-sopimuksen ratifioinnista huolimatta. Sopimuksen vahvistus voidaan puolestaan hoitaa vasta erillisellä maaoikeusselvityksellä, jonka työstö olisi saatava pikaisesti vauhtiin.

Käräjät maiden valvojaksi

Ennen kuin Vihervuoren esitykset toteutetaan, on niitä monilta osin korjattava reippaasti. Saamelaiskäräjät ei hyväksy ajatusta maiden käyttöä valvovasta maaoikeusneuvostosta, jossa olisi käräjien ja kuntien edustus. Sen tilalla voisi mieluummin toimia saamelaiskäräjät yksin. Vihervuoren esittämän maaoikeusrahaston saamat rahat tulisi puolestaan kanavoida saamelaisille ja saamelaisalueen kunnille.

Käräjät tarjoaa niin ikään saamelaisalueen paliskuntia edustavaa poronhoitoneuvostoa, jolle siirrettäisiin Paliskuntain yhdistykselle nyt kuuluvat tehtävät. Poroja saisivat alueella omistaa siellä pysyvästi asuvat saamelaiset sekä muut asukkaat, joilla tällä haavaa on poroja. Käräjien mukaan Vihervuoren työn täydentäjäksi olisi pikaisesti asetettava työryhmä, joka viimein selvittäisi myös saamelaisalueen maihin kohdistuvan omistusoikeuden, siis osion, jonka oikeusministeriö rajasi selvitysmiehen työn ulkopuolelle. Pekka Aikio uskoo, että käräjien ja ulkoministeriön yhteinen työryhmä asetetaan ja se esittelee johtopäätöksensä ensi vuonna. Vasta sitten, kun maaoikeusselvitys on käsitelty eduskunnassa, voidaan ILO-sopimuskin vahvistaa. Siinä vaiheessa asia on hoidettava nopeasti, käräjät vaatii.

Laaja tyrmäys

Keskeiset lausunnot Vihervuoren selvityksestä ovat olleet enimmäkseen varauksellisia. Metsähallitus tyrmää ehdotuksen maaoikeusneuvostosta ja rahastosta. Metsähallituksen mielestä selvitysmiehen esityksen toteutuminen heikentäisi koko saamelaisalueen aluetaloutta. Esitettyä järjestelmää moititaan äärimmäisen

porotalous on lapissa voimissan

huonosti toimivaksi. Se ainoastaan lisäisi väestöryhmien välisiä jännitteitä.

Myös saamelaisasiain neuvottelukunta epäilee vahvasti Vihervuoren esittämää mallia. Ongelmaksi neuvottelukunta mainitsee mm. sen, että maaoikeusneuvostolla olisi päätöksenteossa merkittävämpi asema kuin saamelaiskäräjillä. Neuvottelukunta arvioi, että maaoikeusneuvosto maaoikeusrahastoineen osoittautuisi hallintomallina monimutkaiseksi ja kankeaksi. Lapin liitto pelkää, että maaoikeusneuvosto olisi kilpaileva tai ainakin rinnakkainen hallintojärjestelmä kunnalliselle itsehallinnolle. Kaiken kaikkiaan Vihervuoren malli on raskas, liitto sanoo.

Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoki on myönteinen Vihervuoren esityksille. Kunnanhallituksen mukaan oikeusministeriön olisi alettava pikaiset toimet maaoikeusneuvoston ja maaoikeusrahaston perustamiseksi. Sen sijaan muut alueen kunnat Inari, Enontekiö ja Sodankylä ovat todella kriittisiä. Sodankylä kiteyttää tunnot: "Kumpikaan selvitysmiehen pääteemoista ei ole toteuttamiskelpoinen, koska ne eivät voi johtaa asetettuihin tavoitteisiin. Näiden epäonnistuneiden päähahmotelmien myötä putoaa pohja koko selvitysmiehen mietinnöltä." Monet toki löytävät paljon hyvääkin Vihervuoren selvityksestä. Työtä olisi vain jatkettava ja pohjaa hiottava toimivammaksi.
(STT)

Osallistu Saamelaiskäräjille