Saako köyhä lapsi toivoa iPhonea tai PlayStationia? Hyvän mielen joululahjakeräyksiin on tullut ikävä sävy, kun aikuiset arvostelevat lasten lahjatoiveita: "Tuomitseminen on kauhean pinnalla"

Erilaiset lasten joululahjakeräykset ovat tuttu näky kaupoissa ennen joulua. Keräyksellä on tarkoitus tuoda hyvää mieltä lapsille sekä lahjan antajille.

Joulun odotukseen kuuluvat joulukadun avajaiset. Katso, millaiset menot oli tänä vuonna Helsingissä!

Joulukadut avautuvat ympäri Suomen – Joulupukki lähettää terveisensä Helsingistä juhlan keskeltä 7:08

Keräyksiin on kuitenkin tullut negatiivinen vivahde, kun sosiaalisessa mediassa pyörineet kommentit turhan kalliista lahjatoiveista ovat luoneet hämmennystä.

Lahjatoiveiksi on listattu esimerkiksi iPhoneja, Guccin laukkuja, sähköpotkulautoja ja PlayStationeita.

Asiassa tuntuu olevan useampia puolia.

Toiset paheksuvat kalliita toiveita. Toiset taas pelkäävät, että lapset pettyvät, kun toiveet eivät totetudukaan. 

Sitten löytyy myös niitä, jotka pohtivat, että eikö vähävaraisen perheen lapsella ole oikeutta toivoa kallista lahjaa, vaan aina pitäisi tyytyä sukkiin ja kalsareihin?

Helpommin toteutettavat toiveet menevät ensin

Oulussa asuva opiskelija kertoo MTV Uutisille harmistuneensa nähdessään kalliita toivelappuja.

– Ensimmäisenä silmään osui PlayStation 4 -toivelappu. Puussa ei ollut enää paljon toiveita jäljellä.

Hän epäili, että halvemmat lahjatoiveet ovat jo menneet ja jäljelle ovat jääneet enää kalliit, vaikeammat toiveet.

Keräyksiä on Oulussa ympäri kaupunkia. MTV Uutisten haastattelema opiskelija kertoo aiemmin nähneensä keräyspuiden toiveina esimerkiksi värityskyniä ja -kirjoja.

– PlayStation 4 oli aika iso kontrasti näille. Olisin halunnut ostaa lahjan, mutta minulla ei opiskelijana ole varaa ostaa pleikkaria.

Onko rahan taju hukassa?

Joulumielen levitys tyssäsi tässä tapauksessa epärealistisen hintaiseen toiveeseen. Opiskelija kertoo jääneensä mietteliääksi tapauksen jälkeen.

– Kyllähän jokainen saa toivoa kalliimpiakin lahjoja, kyse ei ole siitä.

Hän kertoo myös kohdanneensa keskusteluja vielä PlayStationiakin kalliimmista toiveista. Puhelimien ja merkkilaukkujen hinnat pyörivät jopa tuhansissa euroissa. 

– Mietin vain, että tähänkö tämä yhteiskunta on mennyt? Se materialismi kolahti itsellä. Kun alle kymmenenvuotiaat lapsetkin toivovat kalliita tavaroita itselleen.

Myös ihmisten ymmärrys rahan arvosta jäi pyörimään mieleen.

Toiveita ei haluta rajoittaa

Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila tunnistaa myös kalliimpien lahjatoiveiden esiintymisen. Hän ei näe sitä kuitenkaan pahana asiana.

– En osaa sanoa, ovatko nämä kalliimmat toiveet yleistyneet, mutta ympäröivästä yhteiskunnastahan ne tulevat. Meidän tehtävänämme ei ole rajoittaa toiveita.

Hope ry:n joulukeräyksissä lapsi tai nuori saa toivoa yhden lahjan. Hostilan mukaan he eivät halua rajoittaa yhtä ainoaa toivetta mitenkään. Varsinkin, kun kalliimpiakin toiveita toteutetaan.

– Nytkin esimerkiksi Tampereella eräs työporukka oli yhdessä ostanut toivotun pleikkarin.

– Autamme 20 000 lasta ja ne kalliimmat toiveet ovat kuitenkin harvinaisempia.

Hostila mainitsee esimerkiksi tietokoneet, joita nuoret toivovat usein koulunkäynnin avuksi.

Edes yksi päivä jotakin muuta?

Hope ry toimii lasten ja nuorten apuna ympäri vuoden. Hostilan mukaan joulu on heille vain yksi aika kalenterissa.

Vaikka kalliimpiakin toiveita tulee, Hostilan mukaan vähävaraiset perheet tietävät valitettavankin hyvin, etteivät ne välttämättä toteudu.

– Heillä on kuitenkin 364 päivää vuodessa vähävaraisuutta, saisiko sitä yhtenä päivänä toivoa jotain muuta?

"Aikuiset arvostelevat lasten toiveita"

Hostila on tietoinen sosiaalisessa mediassa leviävistä arvosteluista ja ihmettelystä kalliita toiveita kohtaan.

– Onhan se vähän sellaista, kun aikuiset ihmiset arvostelevat lasten toiveita. Minun jokavuotinen toiveeni on, että arvostelu loppuisi. Sitä ei ole vielä kahdeksassa vuodessa tapahtunut.

Hostila toivookin, että kysymyksissä ja huolenaiheissa käännyttäisiin ennemmin heidän puoleensa, kuin kirjoitettaisiin kärkkäitä kommentteja nettiin.

– Tuomitseminen on kauhean pinnalla, Hostila miettii.

Hostila muistuttaa myös, että jos toivepuusta ei löytynyt toteuttamiskelpoista toivetta, auttaa voi muillakin tavoin ympäri vuoden.

Kaupungeilla ja tahoilla eri tavat

Joululahjakeräykset toimivat eri tavoin eri kaupungeissa. Helsingin Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Riina Kenttämaan mukaan Helsingissä joulupuissa ei ole suoria toiveita, vaan lahjan ostaja saa itse päättää, mitä haluaa antaa.

– Meillä on nettisivuillamme vinkkejä ja ideoita siitä, mitkä ovat olleet suosittuja lahjoja. Toiveita ei kysytä suoraan. Lapset ovat tykänneet siitä, että saavat edes jonkun lahjan. Haluamme myös, että lahjan antaja saa itse päättää, mitä antaa, Kenttämaa kertoo.

Hintarajoituksia lahjoille ei ole. Nettisivustolla listatut suositukset ovat olleet toimivia. Listassa on kerrottu esimerkiksi suosittuja lasten leluja, pelejä nuorille sekä tavaroita ensimmäiseen omaan kotiin hieman vanhemmille.

"Toiveet ovat toiveita"

Kenttämaa on kuullut kalliista lahjatoiveista muissa kaupungeissa sekä muiden järjestöjen vastaavista ongelmista.

– On tietysti valitettavaa, että tulee liian kalliita toiveita. Eivät monet vanhemmatkaan osta omalle lapselle kovin kallista lahjaa.

Kenttämaa toteaa myös, että lasten toiveiden rajoittaminenkin on kurjaa.

– Toiveet ovat aina toiveita.

Kenttämaan mukaan kalliita lahjatoiveita on kummasteltu ja mietitty, mistä kalliit toiveet kumpuavat. Joidenkin ihmisten kommenttien perusteella hyvää haluttaisiin tehdä, mutta siihen ei pystytä liian kalliiden toiveiden vuoksi.

– Se ei ole millään tavalla keräyksen tarkoitus. Tarkoitus on saada hyvää näille lapsille sekä hyvää mieltä lahjan antajille.

Tarkoituksena hyvän mielen keräys

Ongelma tuntuu voimistuvan vuosi vuodelta. Taustalla voi olla mahdollisesti se, että yhä useammalla lapsella on merkkivaatteita ja kalliita puhelimia.

– Lapselle tulee se fiilis, että minäkin haluan, Kenttämaa miettii.

Jokaisella Joulupuu-keräyskaupungilla on oma toimintatapansa. Luonnollisesti myös siksi, että pienimmissä kaupungeissa toiveita on vähemmän.

– Toivoisin, että ensi vuonna mietittäisiin, miten pystytään paremmin palvelemaan kaikkien toiveita ja saataisiin pidettyä tämä hyvän mielen keräyksenä.

Ovatko toiveet vain toiveita?

Kenttämaa kertoo myös miettineensä, että onko lasten ja nuorten rahan taju hämärtymässä, kun tuhannen euron hintaiset lahjatoiveet yleistyvät.

– Aika huolestuttavaa kehitystä.

– Tuntuu itsestä hassulta. Onko lapsilla niin hämärtynyt käsitys, että toivotaan näitä kalliita puhelimia ja merkkilaukkuja? Kenttämaa jatkaa. 

Kenttämaa miettii, myös, että toisaalta toiveissa voi olla kyse nimenomaan vain pelkästään toiveista, eikä niiden toteutumista oteta tosissaan.

Kenttämaan kokemuksen perusteella Helsingin Joulupuu-keräys on ollut toimiva. Lahjoja menee myös lastenkoteihin, joissa lastenhoitajat tuntevat lapset hyvin. Näissä tapauksissa lahjan valinta osuu usein nappiin.

– Lapsillekin tulee semmoinen olo, että ei vitsi, tämä ihminen tuntee minut ja sain juuri sen, mitä halusin.  

Lue myös:

    Uusimmat