Sääennusteet kohentuvat asteittain

Nykyisin ennusteet tehdään 10-20 kilometrin tarkkuudella. Uudella menetelmällä sadealueiden ennustustarkkuudessa voitaisiin päästä alle viiteen kilometriin.

Sääennusteisiin on luvassa entistä tarkempaa tietoa. Uusi havaintomenetelmä kerää tietoa satelliittipaikantimien avulla.

Menetelmällä pystytään tarkentamaan kahden vuorokauden päähän ulottuvia sääennusteita. Tästä hyötyvät esimerkiksi lentäjät ja tielläliikkujat mutta myös vaativien olosuhteiden maassa asuvat.

-Koskettaahan se monen elämää, jos pystytään entistä tarkemmin sanomaan, millä alueella lunta tulee ja mihin aikaan, Ilmatieteen laitoksen tutkija Reima Eresmaa sanoo.

Nykyisin ennusteet tehdään 10-20 kilometrin tarkkuudella. Uudella menetelmällä sadealueiden ennustustarkkuudessa voitaisiin päästä alle viiteen kilometriin muutaman vuoden kuluessa, Eresmaa arvioi.

Apuväline hyödyntää jo olemassa olevaa satelliittipaikantimien kuten gps-laitteiden verkostoa, mikä tekee siitä Eresmaan mukaan myös edullisen. Idean kehittely lähti siitä, että on tarkoitus käyttää mahdollisimman monipuolisesti eri havaintoja, joita ilmatilasta saadaan.

Sään mittausten määrä kasvaa

Menetelmän avulla saadaan aiempaa enemmän havaintoja ilmakehästä. Kun radioluotauksia tehdään Suomen alueella kolmella paikkakunnalla kahdesti vuorokaudessa, satelliittipaikantimien avulla niitä saataisiin tunnin välein sadalta mittausasemalta.

Tutkija Reima Eresmaa väittelee ensi viikon perjantaina. Väitöstyössään hän tutki maanpäällisten satelliittipaikannusmittausten hyödyntämistä numeerisessa sääennustuksessa. Eresmaan mukaan tuloksia voidaan hyödyntää myös seurattaessa Pohjanmaalla havaittavaa jääkauden jälkeistä maannousua.

Menetelmä mittaa vesihöyryn määrää ilmakehästä. Periaatteena on, että ilmakehä vaikuttaa gps-paikannukseen sellaisella tavalla, joka tunnetaan. Havaintojärjestelmä tekee käänteisen mittauksen siitä, miten paljon ilmakehä häiritsee mittausta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat