S-ryhmä ja halpahallit edullisimpia vertailussa

Kuluttajaviraston tuoreen hintavertailun mukaan ruoka on edullisinta S-ryhmän myymälöissä ja ketjuihin kuulumattomissa halpahalleissa. Keskolaisten ketjujen valttina kilpailussa ovat runsaat palvelupisteet ja Anttilalla on tarjota kuluttajalle laajimmat valikoimat. Jo perinteeksi muodostuneen ruokakorivertailun uutuus oli hintamerkintöjen oikeellisuuden selvittäminen. Tässä parhaan tuloksen saivat osuusliikkeiden myymälät ja huonoimman halpahallit. Vertailussa oli 15 paikka- tai seutukuntaa. Halvinta ruoka oli Seinäjoen seudulla ja Savonlinnassa. Eniten ruokakorista joutui maksamaan Maarianhaminan seutukunnan väki.

Ketjujen sisällä vähän eroja

Ruokakorissa oli 159 tuotetta. Hinnat kerättiin eniten myydyistä merkkituotteista ja tuoteryhmiensä edullisimmista edustajista. Kaupan tarjoukset otettiin huomioon lukuunottamatta ns. kanta-asiakasetuja. Halvin kori oli S-ryhmän Prisma-ketjun liikkeissä, joissa keskihinta oli 2350 markkaa. Saman ryhmän S-marketeissa kori maksoi reilun sata markkaa enemmän. Ketjuista kallein oli Anttila, jossa ruokakori hinnoiteltiin lähelle 2600 markkaa. Luku on kymmenisen prosenttia suurempi kuin Prismassa. Ketjuihin kuulumattomat liikkeet poislukien Ahvenanmaa kiilasivat edullisuudessa S-ryhmän kaksikon väliin. Kori maksoi niissä 2442 markkaa. Kaikissa ketjuissa liikkeiden sisäinen hintahaitari oli prosenteissa sama, kahdeksan prosenttia. Ketjuihin kuulumattomissa myymälöissä haitari venyi mantereella 16 prosenttiin ja Ahvenanmaa mukaanlukien peräti 29 prosenttiin.

Myymälätyyppi ei juuri ratkaise

Myymälätyyppi ja kaupan sijainti ei vaikuta ruokakorin hintaan niin paljoa kuin se, mihin ketjuun liike kuuluu. Tyyppi- ja sijaintimuuttujan mukaan mitattuna halvimman ja kalleimman ruoan ero on vain viitisen prosenttia. Myymätyyppien mukaan jaoteltuna ruoka on halvinta hyper- eli automarketeissa, joissa ruokakori maksoi keskimäärin 2429 markkaa. Kalleinta ravinto oli pienissä marketeissa, missä vastaavat elintarvikkeet myytiin hintaan 2566 markkaa. Keskustan ulkopuolella sijaitsevista kaupoista, eli monasti juuri automarketeista, ruuan sai halvemmalla kuin keskustan reuna-alueelta tai keskustasta. Kalleimpia elintarvikkeet olivat kuitenkin lähiön tai asuinalueen kaupoissa.

Espoossa suuret erot

Viidestätoista tutkitusta paikka- tai seutukunnasta edullisimpana voidaan pitää Seinäjoen ja Töysän aluetta. Siellä ruokakori maksoi keskimäärin 2380 markkaa. Savonlinnasta sai tuotteet hieman halvemmalla, mutta otanta sieltä oli suppeampi. Lisäksi kahden ketjun ja ryhmän "villit myymälät" edullisin liike sijaitsee Seinäjoen seudulla, mikä puoltaa alueen ykkössijaa. Maarianhaminan ja Jomalan asukkaat joutuvat keskimäärin maksamaan ruokakoristaan yli 400 markkaa enemmän kuin eteläpohjalaiset. Mantereella otoksen kallein ruoka oli Espoossa, jossa ruokakorille tuli keskimäärin hintaa 2550 markkaa. Paikkakunnalla oli kuitenkin eri liikkeiden välillä suurimmat erot, peräti 23 prosenttia. Hintatietoinen saa Espoossa ruokakorinsa peräti 500 markkaa huokeammalla kuin kalleimpaan liikkeeseen etsiytyvä. Pienimmillään paikkakunnan sisäinen hintahaitari oli Nokialla sekä Maarianhaminassa ja Jomalassa. Näissä kalleimman ja halvimman korin hintaero oli seitsemän prosenttia.

Yksikköhinnoissa eniten virheitä

Hintamerkintöjen oikeellisuuden vertailussa parhaiten menestyivät osuusliikkeet. S-marketeissa hintamerkintävirheitä oli vain yhdessä prosentissa tutkituista tapauksista, Prismoissa 1,7 prosentissa ja Euro- ja Ekamarketeissa 2,2 prosentissa. Ketjuista tilanne oli huonoin Anttilassa, jossa virheitä oli jopa 7,5 prosentissa hintamerkintöjä. Ns. halpahintamyymälöissä tulos oli vielä hieman kehnompi. Eniten puutteita oli yksikköhintojen merkinnöissä. Erityisesti makeisten, leipien ja virvoitusjuomien merkinnöissä oli ongelmia. Hintamerkintävirheiden keskiarvoa, 3,3 %, kuluttajavirasto ei pidä huonona. Virasto kuitenkin muistuttaa, että hintamerkintöjen oikeellisuus perustuu lakiin. Tilanne on siis aivan kohdallaan vasta kun virheitä ei ole lainkaan. Virastosta arvioidaan, että hintamerkinnät nousevat kilpailu- ja palvelutekijäksi, kun maksamisessa siirrytään kaksoishintamerkinnän välivaiheen kautta euroihin. Ruokakorivertailun aineiston keräsi ja tarkasti kuluttajavirastolle lääninhallitukset.
(STT)