Rypäleaseiden kielto haaste Suomen puolustukselle

Sopimuksen mukaan rypäleaseiden käytöstä luovutaan kahdeksan vuoden kuluessa.

Suomi on tavoitellut neuvotteluissa teknisesti kehittyneiden rypäleaseiden sallimista. Niillä aiotaan korvata maamiinat, joista Suomi on sitoutunut luopumaan vuonna 2012.

- Teksti on varsin kattava rypäleaseiden kielto, mutta ei täyskielto. Sopimusluonnoksessa on määritelty poikkeuksia, eli kehittyneet rypäleaseet ovat tietyin ehdoin edelleen sallittuja tämän tekstin perusteella, ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen kommentoi STT:lle Dublinista.

Suomen valtuuskunnan johtaja Laamanen totesi, että seuraavaksi kotimaassa arvioidaan, mitä sopimuksen pykälät ja artiklat Suomen osalta tarkoittavat.

- Kansallisesti tulee tutkia tarkasti, mikä vaikutus tällä on Suomen puolustukselle.

Hän piti joka tapauksessa hyvänä saavutuksena, että neuvotteluvaihe saatiin nyt päätökseen. Luonnos edistää humanitaarisia tavoitteita, kuten uhreille annettavaa apua ja raivaustoiminnan tehostamista.

Sopimus on määrä allekirjoittaa joulukuussa Oslossa.

Rypäleaseissa ammuksen rungosta sinkoutuu suuri määrä tytärpommeja laajalle alueelle. Osa niistä ei räjähdä heti, mikä voi aiheuttaa siviiliväestölle vaaran vuosiksi.

Yhdysvallat vastustaa kieltoa

Sopimuksen on tarkoitus johtaa rypäleaseiden käytön sekä valmistamisen, kuljettamisen ja varastoimisen kieltämiseen allekirjoittajamaissa.

Britannian pääministeri Gordon Brown ilmoitti yllättäen jo aiemmin päivällä Britannian luopuvan kokonaan rypäleaseista.

- Uskon, että tämä on iso askel kohti turvallisempaa maailmaa, Brown lausui ja kehotti muita maita seuraamaan Britannian esimerkkiä.

Dublinin kokouksesta jäivät kokonaan pois muun muassa Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia, joilla kaikilla on paljon rypäleaseita. Yhdysvallat ehti toistaa vastustavansa rypäleasekieltoa sopimusluonnoksen tultua julki.

(MTV3-Reuters-AFP-STT)