Ruumisarkkutehtailla varaudutaan jo koronakuolemiin – hautaustoimistoja ohjeistettu koronavainajien käsittelystä Suomessakin: "Arkkuja ei tarvitse hamstrata"

Varautumisesta on tullut arkkutukuille ohjeistusta Suomen Hautaustoimistojen Liitosta. Liitto on ohjeistanut myös hautaustoimistoja koronaan kuolleiden vainajien käsittelystä.

– Hautaustoimistojen liitto on antanut jäsenilleen ohjeistuksen THL:n ohjeiden mukaan siitä, miten suojaudutaan, jos käsitellään koronavirukseen kuollutta vainajaa. Tämä koskee vainajan siirtokuljetusta ja arkkuun laittamista. THL on sanonut, että koronavirus vaatii hieman lisäsuojausta, mutta ei mitenkään erityisen paljon, puheenjohtaja Kyllikki Forsius kertoo.

Lähtökohtaisesti kuolleesta ihmisestä ei tartu enää mitään tauteja, mutta vainajan käsittelyssä pitää silti suojautua mahdollisilta roiskeilta.

– Käsineet on perussuojaus ja hengityssuojainta voidaan käyttää tarvittaessa. Vainaja ei yski eikä aivastele, mutta jos on roiskevaara, niin silloin käytetään esiliinaa ja silmäsuojalaseja hengityssuojainten lisäksi, Forsius sanoo.

Lue myös: THL: Ensimmäinen koronakuolema Suomessa – "Erittäin valitettava tapaus, mutta odotettavissa"

Presidentti Niinistöltä surunvalittelut Suomen ensimmäiseen koronakuolemaan – "Epidemia on siirtymässä vakavampaan vaiheeseen"

THL:n pääjohtaja:THL:n pääjohtaja: Koronan takia sairaalahoidettavien määrä lisääntynyt hieman – "Surunvalittelut koronaan kuolleen omaisille"

Varastoissa runsaasti arkkuja

Ruumisarkkuja valmistavilla suomalaistukuilla on normaalistikin runsaasti arkkuja varastossa, mutta Hautaustoimistojen Liitosta on pyydetty tukkuja huomioimaan vallitseva koronaepidemia.

– Meille on tullut liitosta varautumispyyntö ja toivomus, että huomioimme tilanteen, jossa arkkuja saatetaan tarvita normaalia enemmän, koska vainajia voi tulla tavanomaista enemmän, ruumisarkkuja valmistavan SHT-tukku Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kivimaa kertoo.

Forsiuksen ja Kivimaan mukaan Suomessa ei tule eteen tilannetta, jossa ruumisarkut loppuisivat kesken.

– Arkkujen osalta ei tarvita erityisohjeistusta, koska tässä maassa on olemassa valmiussuunnitelma. Se on ollut jo pitkään, ainakin vuodesta 2011 saakka. Tsunamin aikaan saimme ensimmäisen kerran osoituksen siitä, että täytyy olla varautunut, Forsius sanoo.

Ruumisarkuista ei siis tule pulaa, eikä myöskään vainajien kylmätiloista.

– Kuljetuskapasiteetti mahdollisten siirtokuljetusten osalta on riittävä eikä henkilöstöstäkään tule vajausta, Forsius lupaa.

"Pitäisi olla aikamoinen piikki, että kapasiteetti loppuisi"

Toisen kotimaisen arkkuvalmistajan Mansikkamäki Oy:n varastotilanne on niin ikään hyvä.

– En usko, että koronaepidemia aiheuttaa sen suurempaa kuolleisuutta, kuin joka vuosi tammi-maaliskuussa tavalliset flunssat ja kausi-influenssat aiheuttavat. Niihinkin kuolee aina noin 1000-2000 ihmistä, jotka ovat pääasiassa vanhuksia. Koronaepidemia saisi aiheuttaa aikamoisen piikin, ennen kuin meillä kapasiteetti rupeaa loppumaan, toimitusjohtaja Markku Mansikkamäki sanoo.

Mansikkamäen mukaan yrityksellä on tähän aikaan vuodesta aina satoja arkkuja varastossa.

– Meillä on erittäin joustava tuotantopuoli ja voimme tarvittaessa tehostaa kappalemääriä. Jos kapasiteetti uhkaa loppua, teemme helpommin verhoiltavia arkkuja. Meillä on hyvät varastot, ja ainakaan toistaiseksi meidän ei ole tarvinnut tehdä pitempää päivää. 

Varastoja ympäri Suomea

Mansikkamäki toimittaa noin 10 prosenttia Suomen ruumisarkuista hautaustoimistoille, SHT-tukku yli puolet. Arkkuja tulee Suomeen myös Virosta.

SHT-tukulla on arkkuvarastoja ympäri Suomea ja varastoissa tavaraa riittää.

– Jos nyt yhtäkkiä tulee hetkessä suuri määrä vainajia, meidän täytyy lisätä varautumista. On tärkeää, että jokainen omainen saisi haluamansa arkun, joten varaudumme jo nyt, että suosituimpia arkkuja on varastossa. Tarkkailemme tilannetta, Kivimaa sanoo.

Suomessa kuolee vuosittain 53 000-54 000 ihmistä. Arkkutukkujen mukaan eri kuukaudet ovat kovin erilaisia. Tyypillisesti ihmisiä kuolee eniten juuri alkuvuonna influenssa-aikaan.

– Hautaustoimistot eivät voi varastoida arkkuja, vaan he hakevat ne meiltä tai me toimitamme ne heille. Se tarkoittaa, että meillä on oltava varastoa, koska arkkuja tarvitaan nopeasti ihmisen kuoltua, Kivimaa selvittää.

"Kukaan ei tiedä mitä on odotettavissa"

Kivimaa uskoo, että SHT-tukun varautuminen riittää myös koronaepidemian aikaan.

–Kukaan ei tiedä mitä meillä on odotettavissa ja mihin pitää varautua, mutta ei Suomesta arkut lopu. Hetkelliset yllättävät tilanteet pystytään hoitamaan. Olemme sanoneet hautaustoimistoille, että heidän ei tarvitse hamstrata arkkuja, Kivimaa sanoo.

Kivimaa toivoo kuitenkin, että koronaviruksen aiheuttamat vainajamäärät ovat suurinpiirtein sellaisia kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut.

– Jos määrät ovat merkittävästi suuremmat, koko suomalainen hautaustoimi on pulassa.

Kokoontumiskielto muuttanut hautajaisia

Hallituksen linjaus siitä, että yli 10 hengen kokoontumiset kielletään, on vaikuttanut myös hautajaisten järjestämiseen.

Hallituksen ensimmäisen infotilaisuuden jälkeen viime maanantaina hautaustoimistot ohjeistivat omaisia siitä, että hautajaisiin saa osallistua yhteensä vain 10 ihmistä. Näiden joukkoon luetaan myös pappi ja kanttori.

Piispalta tuli myöhemmin tarkentava ohjeistus, että vainajan lähimmät omaiset saavat osallistua hautajaisiin, vaikka heitä olisikin yli 10.

– Ohjeessa sanottiin, että lähiomaisia saa olla yli 10, mutta heidän on istuttava kappelissa hyvin erillään toisistaan. Omaiset, jotka ovat käyneet toimistollamme, ovat olleet ihmeissään, mutta ymmärtäväisiä, toimistovirkailija Päivi Borg Malmin hautaustoimistosta kertoo.

Lue myös: Pääministeri Marin: Yli 10 hengen hautajaisia ei ole kielletty – "Ei hallitus ole tehnyt sellaista linjausta"

Borgin mukaan omaiset ovat olleet surullisia siitä, että he joutuvat rajaamaan hautajaisista ulos ihmisiä eivätkä kaikki halukkaat pääse jättämään jäähyväisiä vainajalle.

Sama on huomattu Hautaustoimisto Kaarnassa.

– Omaiset ovat suhtautuneet vähän vaihtelevasti. Toiset ovat ymmärtäväisiä, toiset harmissaan. Omaiset eivät tiedä, miten he voivat rajata ihmisiä pois hautajaisista, kun kaikki ovat tärkeitä. Olemme suositelleet, että vainajan hautaaminen pidetään nyt pienessä piirissä ja muistotilaisuus vaikka kesällä, toimitusjohtaja Tuula Solmela kertoo.

Muistotilaisuuksia siirretty

Monet ihmiset ovatkin siirtäneet koronaepidemian vuoksi muistotilaisuutta.

Hautaustoimilain mukaan vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Vainajan tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Muistotilaisuuden voi pitää myöhemminkin.

– Omaisille se on rankka paikka, koska muistotilaisuus on jatkumoa hautajaisille ja nyt se viivästyy, Borg sanoo.

Borgin mukaan myös pitopalvelut ovat tällä hetkellä pulassa, koska hautajaistilauksia perutaan jatkuvasti.