Ruukki kaavailee yli miljardin euron sellutehdasta Venäjälle

Kehitysyhtiö Ruukki Group suunnittelee jopa 1,1 miljardin euron sellutehdasta Venäjälle. Pienellä yhtiöllä on hankkeesta alustava sopimus Kostroman aluehallinnon kanssa, eikä se pelkää poliittisia riskejäkään.

- Hankkeen toteutuminen on kiinni rahoituksesta. Aiempaa investointisuunnitelmaa laajennettiin, koska kemiallinen selluntuotanto sopii paremmin venäläiselle raaka-aineelle, kertoi toimitusjohtaja Antti Kivimaa.

Joulukuussa julkistettu puolta pienempi suunnitelma pysyy Ruukin kaavailussa yhä vaihtoehtona. Silloin tavoitteena oli kemihierrettä valmistava massatehdas ja nyt jopa 800 000 tonnia kemiallista sellua vuodessa tuottava laitos.

Kumpikin hanke lähtee liikkeelle raaka-aineen saannin turvaamisesta. Ruukilla on alustava sopimus Kostroman aluehallinnon kanssa jopa kuuden miljoonan kuution vuosittaisista hakkuista.

- Halpa raaka-aine, halpa energia ja halpa henkilöstö tekevät kustannuskilpailukykyä Venäjällä. Silloin markkinamassalla pystyy tekemään tulosta, vaikka sillä keskimäärin ei tulosta syntyisikään, Kivimaa summasi.

Sellu suunnattaisiin ainakin alkuvaiheessa vientimarkkinoille. Kostroman valintaa sijaintipaikaksi puolsikin Kivimaan mukaan kelpo sijainti Aasian ja Euroopan keskeisten satamien suhteen.

Pelkät luvat vievät vuoden

Yhtiö tähtää sahatuotannon aloittamiseen jo ensi vuonna. Selluntuotanto alkaisi alustavan aikataulun mukaan vuoden 2010 lopussa, sillä pelkästään tarvittavien viranomaislupien anomisessa vierähtää helposti vuosi.

Pienen yhtiön hanke vaikuttaa huimapäiseltä, koska Venäjälle ei ole pariinkymmeneen vuoteen rakennettu uutta sellutehdasta. Varovaisella linjalla ovat olleet etenkin UPM ja Stora Enso, sillä amerikkalainen IP ja eteläafrikkalainen Mondi ovat edenneet itärajan takana.

Luottamusta hankkeeseen lisää se, että Venäjä tavoittelee isoja teollisia investointeja. Presidentti Vladimir Putinin hallinto on kiristämässä jalostamattoman puun vientiä maasta kovilla tulleilla.

- Putin ajaa investointeja Venäjälle kuin käärmettä pyssyyn. Poliittiset riskit ovat tietysti olemassa, mutta on vaikea uskoa, että niistä tulisi esteitä, Kivimaa painotti.

Antijärjestelyt käynnissä

Ruukki suunnittelee rahoittavansa hankkeen annilla sekä lainalla. Alustavan suunnitelman mukaan kansainvälisiltä sijoittajilta haettaisiin annilla 200-250 miljoonaa euroa.

Merkintäoikeutta varattaisiin myös Ruukin nykyisille omistajille, joskaan ennakkositoutumisia heiltä ei ole. Ruukin suurin omistaja on 24 prosentin siivulla Kai Mäkelän sijoitusyhtiö ja kakkosena miltei 20 prosentilla Nordea Pankki.

Venäläiskumppania Ruukki ei hankkeeseen halua, mutta länsimainen yhtiö voisi kelvatakin. - Lähdemme kuitenkin siitä, että voimme toteuttaa hankkeen yksin, Kivimaa korosti.

(MTV3-STT)