Ruuan raaka-ainehinnat kovassa nousussa koronapandemian aikaan – muutos ei vielä näy kauppalaskussa

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan esimerkiksi kasviöljyjen raaka-aineen hinta on kallistunut sata prosenttia viime vuoden huhtikuusta.

Viljan maailmanmarkkinahinta on noussut 26 prosenttia ja sokerin 58 prosenttia.

Palmuöljyn hinta on noussut korkeimmilleen 13 vuoteen. Yksi syy hinnannousuun on puute plantaasien työntekijöistä, arvioi Financial Times.

Muiden kasviöljyjen hintoja nostaa Kiinan sekä biopolttoaineiden kysynnän kasvu.

Ruokajätit pohtivat hinnankorotuksia

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet FAO:n indeksissä jo yksitoista kuukautta peräkkäin. Hinnat ovat korkeimmillaan sitten vuoden 2014 toukokuun. Huhtikuussa kallistuivat etenkin öljyjen, lihan sekä maito- ja viljatuotteiden hinnat.

Kansainväliset elintarvikeyritykset, muun muassa Unilever, Procter&Gamble ja Nestlé ovat kertoneet aikeistaan nostaa hintoja. Paineita tulee raaka-aineiden hintojen lisäksi kuljetusten ja pakkausmateriaalien kallistumisesta.

– Raaka-aineiden hinnoissa on nähtävissä kovin hintojen nousu kymmeneen vuoteen, totesi Unileverin talousjohtaja Graeme Pitkethly Finanicial Timesin mukaan.

Lue myös: Ravintolat kärsivät koronasta, mutta vähittäiskauppa selviytyi voittajana

Suomessa vielä maltillista

Raaka-aineiden kallistuminen ei vielä ole näkynyt Euroopan kuluttajahinnoissa, eikä edes maatalouden tuottajahinnoissa.

Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat puolen vuoden aikana nousseet 0,8 prosenttia. Euroalueella korotus on ollut keskimäärin 1,3 prosenttia.

– Euroopassa ruoka on erittäin jalostettua, raaka-aineen hinta jää alle viidennekseen kuluttajan maksamasta loppuhinnasta. Vientimarkkinoilla korotukset vaikuttavat, silloin viennistä saadaan parempaa hintaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

Suomessa elintarvikkeiden hinnat reagoivat maailmanmarkkinahintoihin muuta Eurooppaa hitaammin osittain kaupan ja teollisuuden pitkien, useimmiten kolmen kuukauden sopimusjaksojen takia.

– Euroopassa on mielenkiintoista, että esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa ruoan hinta on laskenut tai kallistunut hyvin vähän viime puolen vuoden aikana. Näin on Hollannissa ja Belgiassa. Saksassa hinnat ovat nousseet merkittävästi, 4,6 prosenttia. Tässä voi tosin olla taustalla veronkorotuksia.

Lue myös: Suomalaisissa ruokakaupoissa jyllää nyt ilmiö, jonka suosiolle ei näy loppua: "Jätämme taaksemme jopa Yhdysvallat"

Ei suuria muutoksia

Niemi ei usko, että maailmanmarkkinoiden kovat korotukset näkyvät tänäkään vuonna suurena muutoksena suomalaisten ruokakoreissa.

–Jos korona-aika hellittää ja talouskasvu lähtee nousuun, se luo paineita kuluttajahintojen korottamiseen. Uskon, että nousu jää kuitenkin alle kahden prosentin, koska alkuvuoden nousu on ollut näinkin hidasta.

Korona-aika on nostanut kotimaisen ruoan osuutta Suomessa. Suurin syy siihen on, että ravintoloiden rajoitusten takia ruokaa tehdään aiempaa enemmän kotona.

Ravintolat käyttävät kotitalouksia enemmän ulkomaisia raaka-aineita.

Lue myös: Miksi S-ryhmällä ei ole käytössä erillisiä hävikkihyllyjä? Näin tuotteiden hintoja alennetaan – asiakkaiden joukossa oma "punalappukulttinsa"