Ruuan hintojen nousu ja kuivuus haasteena Itä-Afrikassa

Ympäri itäistä Afrikkaa yli 13 miljoonaa ihmistä on vailla ruokaa, puhdasta vettä tai riittäviä sanitaatiomahdollisuuksia. Kriisin taustalla on useita tekijöitä kuten kuivuus, poliittinen levottomuus, hyvän hallinnon puute ja alueella aikaisemmin vallinnut heikko ruokaturva. Ruuan hintojen vaihtelut ovat myös suuri haaste ruokaturvalle Itä-Afrikassa.

Hintojen nousulla on merkittävin vaikutus köyhimpään väestönosaan, jonka tuloista suurin osa menee ruuan hankintaan. Somaliassa paikallisen maissidurran hinta on yli kaksinkertaistunut ja Keniassa maissin hinta on kolminkertaistunut tämän vuoden aikana.

Sään ääri-ilmiöillä on myös keskeinen rooli Itä-Afrikan kuivuuskriisissä ja taustalla on La Niña- sääilmiö, joka on vähentänyt sateita alueella. Alueella toimivien avustusjärjestöjen mukaan sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja viimeksi vuonna 2006, alue kärsi sekä vaikeasta kuivuudesta että rankkasateiden aiheuttamista tulvista.

Kuivuustilanteen uskotaan heikentyvän tulevien kuukausien kuluessa ja uhka on erityisen suuri alueen paimentolaisille. Kuivuus on tappanut alueella runsaasti karjaa ja pakottanut paimentolaisia vaeltamaan yhä pidempiä matkoja ruoan, veden ja laidunmaan perässä.

Avustusjärjestöt kaukana tavoitteista

YK on julistanut tarvitsevansa 2.4 miljardia dollaria taatakseen tarvittavan katastrofiavun Itä-Afrikkaan. Järjestö on kuitenkin vielä kaukana tavoitteestaan.

Myös Afrikan alueelliset järjestöt ovat jääneet kauas avustustavoitteistaan. Elokuun lopulla järjestettyyn Afrikan Unionin kokoukseen osallistui vain 20 jäsenmaan edustajat järjestön 54 jäsenmaasta ja osallistujat lupasivat vain 50 miljoonaa dollaria Itä-Afrikan avustamiseksi.

Huolimatta hallitusten heikosta kiinnostuksesta, tavalliset afrikkalaiset ovat osallistuneet Itä-Afrikan kuivuuskriisin uhrien avustamiseen ennennäkemättömällä innolla. African Act for Africa- järjestön mukaan kenialaiset ovat keränneet yli 2 miljoonaa dollaria tekstiviestikampanjan avustuksella. Afrikkalaiset yritykset ovat tukeneet avustusjärjestöjä runsaskätisesti ja yksinomaan kenialaisyritykset ovat lahjoittaneet jo yli 4 miljoonaa dollaria.

Myös diasporassa asuvien etiopialaisten ja somalien rahalähetykset ovat kasvaneet viime kuukausien aikana. Apu ei suinkaan ole vähäinen. Lähes miljoona somalia asuu ulkomailla ja Maailmanpankin arvioiden mukaan ulkomailla asuvien somalien lähettämien raha-avustusten arvo kohoaa vuosittain jopa 1 miljardiin dollariin.

Amerikkalaisjärjestöjen avustukset Somaliaan ovat olleet laskussa maan lainsäädännön takia, jonka puitteissa avustusjärjestöt voivat joutua syytteeseen terrorismin edistämisestä, mikäli näiden lähettämä apu päätyy Al-Shabaab- järjestön käsiin.

Humanitäärinen apu ei takaa kestävää ratkaisua alueen ongelmiin ja ruoka- ja kuivuuskriisin taustasyihin olisi tartuttava ripeämmin. Esimerkiksi Kenian hallitus on julistanut vakavan kuivuuden lähes tulkoon joka toinen vuosi ja vuoden 1980 jälkeen Itä-Afrikassa on yli 40 vakavaa kuivuuskautta.

Hyvä ruokaturva ja vahvat poliittiset rakenteet lisäävät yhteisöjen kykyä kestää äärimmäisiä sääolosuhteita ja auttavat välttämään tilanteen ryöstäytymistä nälänhädäksi.

Poliittinen epävakaisuus lisää kuivuuden vaikutusta Somaliassa

Ruokaturvatilanne on erityisen heikko Somaliassa, jossa kärsitään YK:n määritelmän mukaan nälänhädästä. Poliittinen tilanne on kaksikymmentä vuotta jatkuneen sisällissodan ja levottomuuksien takia sekava ja maa on ollut vailla toimivaa hallitusta vuodesta 1991 lähtien.

Poliittinen epävakaus on lisääntynyt erityisesti vuodesta 2006 lähtien, jonka jälkeen kapinallisjärjestö Al-Shabaabin iskut maan sisällä ovat lisääntyneet. Järjestöllä uskotaan olevan läheiset kytkökset Al-Qaedaan.

Jopa puolet Somalian 8 miljoonaisesta väestöstä elää nälässä ja tilanne on heikentynyt entisestään elokuun jälkeen, jolloin YK vahvisti vakavan kolera-epidemian leviävän maassa.

Al-Shabaabin väkivaltaisuudet ovat heikentäneet avustusjärjestöjen kykyä toimia Somaliassa.

Syyskuussa Maailmaan Ruokaohjelma (WFP) julkisti, että tuhansia ruokaohjelman puitteissa jaettuja viljasäkkejä oli päätynyt alueella toimivien kapinallisryhmien käsiin ja näitä on myyty paikallisilla markkinoilla korkeaan hintaan. Myös Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön johtaja, tohtori Unni Karunakara, on ilmoittanut, että Somaliassa on alueita, joilla maassa jo 20 vuotta toimineen järjestön on mahdoton toimia tai saada apua perille.