Ruuan hinta uhkaa kouluruokailua

- Kouluruuassa säästäminen on yksi pahimpia uhkia. Kouluruokailuun on saatava lisää resursseja, se on sekä kansanterveydellisesti että -taloudelliseti parasta, mitä voidaan valtion puolelta antaa.

Esimerkiksi Helsingissä kouluruokaan käytetään noin 70 senttiä oppilasta kohti. Tällä summalla suomalaisten raaka-aineiden käyttäminen vaikeutuu.

- Kun kilpailutuksessa ainoa määräävä seikka on se raha, niin se tekee aterioiden suunnittelemisesta hyvin vaikeaa. Meillä on kouluruokaloissa töissä ravintola-alan ammattilaisia, mutta kyllä heilläkin alkaa olla pelimerkit vähissä, Kosonen sanoo MTV:n Huomenta Suomessa.

Kosonen korottaisi myös korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea. Oppilaitosten ravintoloitsijoille on määritelty valtion toimesta lounaan enimmäishinta. Osa aterian hinnasta kustannetaan veronmaksajien rahoin ja osan opiskelija maksaa itse. Unicaféssa aterian hinta on 4,20 euroa, josta opiskelijalle jää maksettavaksi 2,60 euroa.

- Tätä summaa ei saa ylittää ja se on ongelma tässä järjestelmässä. Kun ruuan enimmäishinta määräytyy muiden mittareiden kuin olemassa olevan kustannuskehityksen mukaan, niin tämä on kyllä suuri ongelma tässä järjestelmässä.

Risikko: Kuntapäättäjille lisää tietoa

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) myöntää, että nousevat kustannukset ovat ongelma kouluruokailun kannalta.

- Kun kustannukset ovat nouseeet, niin asiasta on käyty keskustelua myös hallituksen budjettiriihessä. Hintakehitys vaatii varmasti jatkossa ateriatuen nostamista.

Risikko heittää pallon nyt myös kuntapäättäjille. Uudessa kouluruokakampanjassa keskitytään tuleviin kuntavaaleihin ja vaalien ehdokkaisiin.

- Tarkoituksena on ottaa ehdokkailta sitoumukset, että oletko mukana tukemassa suomalaisen ruuan tarjoamista kouluissa, mikäli pääset valtuustoon, Risikko kertoo.