Ruuan hinnannousu näkyy leipäjonoissa

Leipäjono on tuttu näky Helsingin Kalliossa joka perjantai.

Viime aikoina jono on kuitenkin pidentynyt. Osasyyllinen kasvaneeseen avuntarvitsijoiden määrään on ruuan kallistuminen.

Heikki Hursti sanoo, että kävijämäärät ovat kasvaneet kevään aikana sadoilla ihmisillä. Hinnannousu näkyy myös Hurstin toiminnassa. Jaettavasta ruuasta hän mainitsee esimerkkinä lihapullat, joiden hinta on paisunut parikymmentä prosenttia.

- Tuntuu, että kaikki perustarvikkeet ovat kallistuneet kymmenkunta senttiä. Meillä käy paljon pienillä tuloilla eläviä ihmisiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Heidän rahansa eivät vain riitä. Päättäjien pitäisi tulla tänne katsomaan hinnannousun seurauksia, Hursti heittää.

Kasseihin lastataan maitoa, leipää ja lihapullia

Ruokapankin ovet aukeavat puoliltapäivin.

Ennen ruuanjakoa Hursti lukee rukouksen. Jonon odottava ja hieman jännittynyt tunnelma laukeaa, kun ensimmäiset pääsevät sisään. Pulla, leipä ja lihapullat liikahtavat linjastosta asiakkaiden kasseihin.

Linjastossa ruokaa jakava Pirjo Marin kertoo saaneensa kipinän auttamiseen katseltuaan korttelia kiertävää jonoa.

- Ruokajonon näkeminen tuntui pahalta. Halusin auttaa, ja Heikki otti minut tänne.

Marin kertoo, että avuntarvitsijoiden määrän kasvu näkyy jakoajan pitenemisenä. Viimeisille ei aina riitä tuoretta jaettavaa. Silloin pitää turvautua näkkileipään.

- Kyllä pettymys silloin näkyy ihmisten kasvoilta.

Ruokapankista lähdetään kassit täynnä.

Eräs pariskunta kertoo joutuvansa käymään ruokapankissa kahdesti viikossa. Muuten rahat eivät riitä, kun kotona on lapsikin. Hurstilta on saatu maitoa, lihapullia ja sämpylöitä. Arkiruokaa pariksi päiväksi. Ruuan kallistuminen tuntuu.

Nainen arvelee, että jos ruokapankkia ei olisi, hän joutuisi turvautumaan myymälävarkauksiin.

Suurin osa avuntarvitsijoista on liikkeellä yksin.

Kaikkein köyhimpien rahat loppuvat

Elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet rajusti eri puolilla maailmaa.

Suomessa on huomiota herättänyt esimerkiksi maidon hinnannousu. Siihen vaikuttaa maidon tuotannon väheneminen paikallisilla tiloilla. Ruoka on muutenkin kallistunut poikkeuksellisen nopeasti.

Huikeimmin on kasvanut riisin hinta. Aasiassa se on kolminkertaistunut vuodessa. Syynä riisin rajuun kallistumiseen on tuotantokustannusten kasvu, vientirajoitukset ja varastoon ostaminen.

Voimakkaimmin ruuan hinnannousu iskee maailman köyhimpään väkeen. Hintakehityksen pelätään uhkaavan useiden köyhien maiden vakautta, sillä ruokamellakoita on jo nähty esimerkiksi Somaliassa ja Haitissa. Äärimmäisen köyhien ihmisten talous ei kestä pientäkään ruuan kallistumista.

Suomessa viljan kallistuminen ei vaikuta yhtä voimakkaasti esimerkiksi leivän hintaan. Suomessa syödään muutenkin pidemmälle jalostettua ruokaa, jonka hinnasta raaka-aineiden osuus on pienempi.

Öljyn ja lannoitteiden kallistuminen nostaa ruuan hintaa

Ruuan maailmanlaajuiseen kallistumiseen heitellään monia syitä.

Selittäjästä riippuen osoitetaan biopolttoaineiden valmistuksen kasvua, kehnoja satoja tai aasialaisten ahnasta lihansyöntiä.

Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Raija Volkin mukaan keskeinen syy nykyiseen hinnannousuun on raaka-aineiden yleinen kallistuminen. Öljyn ja lannoitteiden hinnat heijastuvat heti viljan hintaan.

Lisäksi heikko dollari nostaa elintarvikkeiden hintoja, sillä kauppa käydään dollareilla.

- Aasian maiden lihankulutuksen kasvu ja viljan käyttäminen biopolttoaineisiin ovat pidemmän ajan kehitystä. Niitä ei voida syyttää tämän kevään hinnannoususta.

Volk arvioi, että ruuan hinnannousu tasaantuu ja viljan hinta kääntyy laskuun syksyllä, jos sato on hyvä. Viime syksyllä alkanut viljan kallistuminen näkyy jo tuotannon lisäämisenä esimerkiksi Amerikassa ja Euroopassa. Nopeaa paluuta halpoihin hintoihin ei kuitenkaan ole luvassa.

Lisää peltoa ruuantuotantoon voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Brasiliassa. Tämä kuitenkin kestää kymmenisen vuotta.

Maailmanmarkkinoilla liikkuu vain noin kymmenes maailman viljantuotannosta. Kulutetaan paikallisesti. Suurin potentiaali tuotannon kehittämiseen on kehitysmaiden pienviljelijöillä.

- Jos lannoitteet kallistuvat, heillä ei ehkä ole varaa lisätä tuotantoaan.

Suomessa lannoitteiden hinta on vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat