Ruotsissa ihmetellään Perssonin Lippos-lausuntoa

Ruotsin oppositiossa kummastellaan, miksei pääministeri Persson kelpuuta Lipposta ehdokkaaksi EU:n komission johtoon.

Ruotsin porvariopposition edustajat ihmettelevät, miksei Suomen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kelpaa pääministeri Göran Perssonille ehdokkaaksi EU:n komission johtoon. Persson sanoi kuun vaihteessa Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että näkisi komission puheenjohtajana mieluummin virkamiehen kuin entisen pääministerin Lipposen.

Ruotsin suurimman oppositiopuolueen maltillisen kokoomuksen ulkopoliittisen puhemiehen ja valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Gunillla Carlssonin mielestä juuri nyt Ruotsin kannattaisi pitää suhteet Suomeen kunnossa.

- Meillä on Itämeren uudistuessa toukokuun alussa ja Venäjän kehityksen valossa valtavan suuri vastuu koko EU:n politiikasta Itämeren alueella. Siksi meidän kummankin, Suomen ja Ruotsin, täytyy tarjota johtajuutta alueella, Carlsson sanoo.

Itämeren uudistumisella hän viittaa EU:n laajenemiseen, joka tuo Itämeren rannalle toukokuun alussa joukon uusia EU-maita. Carlssonin mielestä on melkeinpä säädytöntä, kuinka Persson toimii Suomea kohtaan. Hän viittaa Lippos-lausunnon lisäksi Perssonin samassa Hufvudstadsbladetin haastattelussa antamaan lausuntoon, jossa Persson vertasi Suomen Nato-keskustelua "seminaariharjoitukseen". Se oli hänen mielestään osoitus välinpitämättömyydestä ja alentuvasta asenteesta.

- Konservatiivina ajattelen, että on omituista, etteivät pohjoismaiset sosiaalidemokraatit pääse keskenään sopimukseen. Omalta osaltani saatan olla sitä mieltä, että (Tanskan pääministeri Anders) Fogh Rasmussen on vähintään yhtä jännittävä ehdokas kuin Paavo Lipponen, hän huomauttaa komission puheenjohtajakysymyksestä.

"Yhteistyöstä olisi hyötyä"

Toiseksi suurimman oppositiopuolueen kansanpuolueen kansanedustajan, Pohjoismaiden neuvostossa istuvan Heli Bergin mielestä Perssonin puheet Lipposen huonosta sopivuudesta komission johtoon ovat käsittämättömiä.

- Siitähän olisi molemmille hyötyä, jos jommankumman maan edustaja valittaisiin. Nyt saatamme sekä Suomi että Ruotsi menettää mahdollisuuden vaikuttaa, Berg sanoo.

Bergin puoluetoverin, kansanedustaja Nina Lundströmin mielestä Ruotsissa luotetaan turhan paljon siihen, että asioista selvitään yksin ja päädytään edelläkävijän asemaan. Hänen mielestään ruotsalaisilla olisi paljon oppimista myös muista maista.

- Ehkä meillä ruotsalaisessa kansankodissa on sellainen kuva, että selviämme aina itse ja meillä on ratkaisut itsellämme. Kansalaiset eivät tunne, että olisimme niin riippuvaisia ulkomaailmasta kuin oikeastaan olemme, Lundström sanoo.

Sen sijaan sosiaalidemokraattisen hallituksen yhteistyöpuolueen vasemmistopuolueen poliittisen sihteerin Matti Paanasen mielestä maiden yhteisen ehdokkaan löytäminen komissioon ei ole erityisen tärkeä kysymys.

- Mehän olemme vasemmistopuolueessa hyvin EU-kriittisiä, hän sanoo.

- Tottakai pienten maiden pitää tehdä yhteistyötä, mutta me haluaisimme pikemminkin valtioiden välistä yhteistyötä emmekä näe positiivisena, että EU:sta olisi tulossa liittovaltio.

Periaatteellinen ero

Södertörnin korkeakoulun lehtori, EU-politiikan tutkija Ann-Cathrine Jungar uskoo, että Perssonin Lippos-lausunnon taustalla olivat miesten erilaiset näkemykset EU:n kehittämisen periaatteista.

Persson on korostanut EU:n kehittämisessä valtioiden välisyyttä, jolloin ministerineuvoston tulisi olla vahva suhteessa komissioon. Lipponen taas on puhunut niin sanotun yhteisömenetelmän puolesta, johon kuuluu ajatus vahvasta komissiosta, joka takaisi pienten maiden etuja.

- Persson haluaa virkamiehen komission johtoon, mikä tarkoittaa, että komissiota heikennetään entisestään suhteessa ministerineuvostoon ja nykyiseen tilanteeseen, Jungar sanoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat