Ruotsin sairauskarenssi ei tuonut odotettuja tuloksia

Tällä hetkellä sairaus-poissaoloja vähentää Ruotsissa taantuma ja pelko työpaikan menettämisestä. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Ruotsissa käyttöön otettu palkaton karenssipäivä vähensi aluksi sairauspoissaoloja, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne palasi käytännössä ennalleen.

    90-luvun laman kourissa Ruotsin tuore porvarihallitus ja demarioppositio sopivat pitkän kädenväännön jälkeen yhdestä palkattomasta karenssipäivästä samalla kun korvauksen tasoa leikattiin.

    Vaikutus näkyi heti: lyhyet sairauspoissaolot vähenivät, mutta vain aluksi, ja ne lähtivät 90-luvun lopussa uudelleen kasvuun.

    – Varmasti karenssi pienentää ehkä sellaista "turhaa" sairauspoissaoloa. Ideahan on, että juuri tällaiset maanantaisairaudet poistuvat. Mutta on selvää, että se vaikuttaa myös ihmisten lompakoihin eli jotka pienellä marginaalilla elävät joutuvat tulemaan jopa sairaina töihin, mikäli heillä ei ole varaa ottaa karenssipäivää, selvittää Ruotsin sairausvakuutuskassan pääanalyytikko Laura Hartman.

    Korvausperusteita muutetaan jatkuvasti, mutta yksi sairauspoissaoloja vähentävä tekijä vaikuttaa olevan taantuma.

    – Vaikea sanoa, mikä tässä ilmiössä vaikuttaa taustalla, mutta yksi selitys voi olla se, että kun on korkea työttömyys ja suuri riski joutua työttömäksi, niin moni ei välttämättä uskalla jäädä sairauspoissaololle vaan tsemppaa töissä, pohtii Hartman.

    Ruotsissa voi edelleen olla viikon sairauslomalla ilman lääkärintodistusta.

    (MTV3)

    Katso Kari Lumikeron raportti Tukholmasta: (Huomenta Suomi 2.10.2012)

    Lue lisää aiheesta:
    Huomenta Suomi Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •