Ruotsin järistys säikäytti asukkaita Pohjanmaalla

- Se oli puolen yön maissa, ja olimme juuri menneet nukkumaan. Ajattelin, että nyt pamahti rekka viereisen hallin seinästä sisään, kertoo Pentti Anias.

Hän ryntäsi ulos välittömästi.

- Pomppasin sängystä ulos, ja kävin kiertämässä talon pari kertaa. Katsoin, ettei vesimittari pyöri, jotta ainakaan putket eivät olleet menneet rikki, kertoo Anias.

Järistys ilmeni kahtena samantyyppisenä ilmiönä Pohjanlahden rannikon tuntumassa noin sadan kilometrin matkalla, suurin piirtein Kalajoen ja Pietarsaaren välillä.

- Heti, kun olin päässyt ulos, tuli toinen pamaus. Ehkä 1-2 minuuttia oli väliä ensimmäiseen, muistelee Anias.

Suurin osa arveli syyksi joko suurteollisuusonnettomuutta tai armeijan harvinaisen järeitä kovapanosammuntoja Lohtajan Vattajanniemellä.

- Kun kaikki näytti olevan kunnossa eikä kuulunut hälytysajoneuvojen ääniä, lähdin sisälle takaisin.

Tieto Facebookista

Se, että kyseessä oli Ruotsissa tapahtunut maanjäristys, tuli kansalaisten tietoon yllättävää reittiä - Facebookin välityksellä.

- Kun menin sisään, tytär tuli portaissa vastaan ja sanoi, mistä on kysymys. Hän oli ollut Facebookissa, jossa tieto maanjäristyksestä oli levinnyt nopeasti, kertoo Pentti Anias.

Ruotsin järistys oli voimakkuudeltaan noin 3,0 Richterin asteikolla, ja sen keskus sijaitsi Skellefteån ja Luulajan kaupunkien välissä.

Pohjanmaan hätäkeskuksen johtaja Kari Pastuhov huomauttaa, että kapeimmillaan Merenkurkku on alle sata kilometriä leveä, joten järistysten ulottuminen Suomen puolelle ei ole ihme.

- Vastaavanlainen järistys koettiin 3-4 vuotta sitten yöllä, jolloin itsekin säikähdin pamausta, kertoo Pastuhov.

Hätäkeskuksessa tai poliisissa tapaus ei aiheuttanut erityistä ruuhkaa, sillä tieto järistyksestä saavutti kansalaiset nopeasti myös muun median kautta.

- On hyvä että tieto kulkee vaikka sitten Facebookin kautta, koska tällaisissa tapauksissa hätäkeskus voi ruuhkautua pahoin, tietää Pastuhov.

Järistykset harvinaisia

Viranomaiset itse saavat tiedon naapurimaan katastrofeista oman radioverkkonsa ja valtioneuvoston tilannepäivystyksen kautta.

- Tiedotus ei vieläkään ole aivan aukoton eikä yhtä selkeää järjestelmää ole, mutta näitä reittejä tieto yleensä kulkee, kertoo Pastuhov.

Tavalliselle kansalle järistys Suomessa on vielä outo ilmiö. Monet kansalaiset ovat purkaneet tuntojaan ja pelkojaan netissä pitkin päivää.

- Etelän mailla on joskus semmoisia fiiliksiä ollut, kun jotain pieniä järistyksiä on tapahtunut. Mutta täällä meillä se on aika hämmentävä juttu. Aika uskomatonta, että Ruotsin puolelta se näinkin voimakkaana tuntuu, sanoo Pentti Anias.