Ruotsilla edessä vaikeat hallitusneuvottelut

Ruotsin sosiaalidemokraatit joutuvat karvaan vaalitappion myötä etsimään tukea sekä vasemmistopuolueelta että ympäristöpuolueelta. Tuen saaminen on kuitenkin työn takana, sillä puolueiden näkemykset eroavat toisistaan suuresti lähes kaikissa tärkeissä kysymyksissä. Eroja löytyy suhtautumisessa Ruotsin Emu-jäsenyyteen, ydinvoimaan, verotukseen, valtionvelkaan, työttömyyteen ja työajan lyhentämiseen.

Sosiaalidemokraatit ovat halunneet laajaa keskustelua Ruotsin Emu-jäsenyydestä heti vaalien jälkeen. Aiemman päätöksen mukaan Ruotsi jättäytyi alkuvaiheessa Euroopan talous- ja rahaliiton ulkopuolelle, mutta ovi jätettiin raolleen myöhempää liittymistä varten. Vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue ovat kuitenkin valtiopäivien Emu-kielteisimpiä puolueita, jotka mieluiten näkisivät Ruotsin eroavan myös EU:sta.

Sosiaalidemokraattien on varmasti yhtä hankalaa saada tukea ydinvoimapolitiikalleen kaavailluilta apupuolueilta. Hallituspuolue on suostunut sulkemaan aluksi yhden Barsebäckin ydinvoimalan kahdesta reaktorista. Toisenkin sulkemista voidaan harkita, jos se on käytännössä mahdollista. Juridinen kiista korvauksista on kuitenkin toistaiseksi lykännyt ensimmäisen reaktorin sulkemisen.

Sosiaalidemokraatit kannattavat ydinvoimasta luopumista, mutta haluavat sen tapahtuvan verkkaiseen tahtiin. Vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue sen sijaan vaativat ydinvoiman pikaista alasajoa välittämättä sen taloudellisista seurauksista Ruotsin muutenkin ahtaalla olevalle valtiontaloudelle.

Sekä vasemmisto- että ympäristöpuolue ovat esittäneet erilaisia verohelpotuksia ja veronkorotuksia. Demarit taas vastustavat verohelpotuksia, jotka vaarantaisivat valtion talouden, ja erityisesti yritysten toimintaedellytyksiä heikentäviä verojen korotuksia.

Sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue ajautuivat jo vaalikampanjan aikana törmäyskurssille, kun puheeksi tuli Ruotsin huikean suuren valtionvelan - yli 1 400 miljardia kruunua - takaisinmaksu. Hallituspuolue esitteli täsmällisen maksusuunnitelman, kun taas vasemmistopuolue haluaa käyttää varat kotimaisiin satsauksiin, erityisesti työllisyyden parantamiseen.

Vasemmistopuolue vaatii, että lamavuosien aikana työpaikkansa menettäneet noin 150 000 julkisen sektorin työntekijää palkataan uudelleen. Sosiaalidemokraattien mukaan tähän ei ole varaa; näin suuri julkisten varojen satsaus vaarantaisi vaivoin kuntoon saadun valtiontalouden. Molemmat pienpuolueet pitävät työajan lyhentämistä tärkeänä ja välttämättömänä uudistuksena. Demarit ovat tyrmänneet ajatuksen, jälleen varojen puutteeseen vedoten. Myöskin tässä kysymyksessä sopuratkaisun löytyminen näyttää vaikealta.


Lue myös:

    Uusimmat