Ruotsi tiukentamassa maahanmuuttopolitiikkaansa

Työttömyyden kanssa kamppaileva Ruotsi siirtyy näin lähemmäksi muiden Euroopan maiden linjaa maahanmuuttopolitiikassaan.
-Köyhyydestä pakeneminen paremman elämän toivossa on hyvin inhimillistä, mutta me emme voi poistaa epäoikeudenmukaisuutta maailmasta myöntämällä turvapaikan jokaiselle, joka lähtee omasta maastaan etsimään parempaa tulevaisuutta, Ruotsin siirtolaisasioista vastaava ministeri Pierre Schori kirjoitti äskettäin sanomalehdessä.

Hallituksen uusien, maahanmuuttoa koskevien lakien on määrä tulla valtiopäivien käsittelyyn syyskuussa. Lakien on tarkoitus tehdä selväksi, kenet voidaan ja ketä ei voida hyväksyä Ruotsiin sekä uudistaa hakumenettelyä.

Joissakin tapauksissa oleskelulupaa Ruotsissa hakenut henkilö on vedonnut kielteisestä päätöksestä 30 kertaa. Uudet lait antavat hallitukselle enemmän valtuuksia säädellä maahan tulevien ihmisten määrää sekä mahdollisuuden toimia nopeasti, kun päätös kerran on tehty.

Monet ruotsalaiset suhtautuvat epäilevästi hallituksen esityksiin peläten, että ne estävät turvapaikan tarpeessa olevien pakolaisten pääsyn maahan. Maaliskuussa 1995 ruotsalaiset raivostuivat, kun hallitus päätti karkottaa 5 000 turvapaikkaa hakenutta Bosnian kroaattia takaisin entiseen Jugoslaviaan. Hallituksen oli pakko peräytyä poliittisten puolueiden, kirkon ja kansan painostuksen vuoksi.

Muuttunut Ruotsi

Avoin maahanmuuttopolitiikka on muuttanut Ruotsia suuresti viimeisten 30 vuoden aikana. Ruotsissa asuu 8,8 miljoonaa ihmistä, joista joka kahdeksas on joko itse siirtolainen tai vähintään toinen hänen vanhemmistaan on siirtolainen.

Kahden viime vuosikymmenen aikana siirtolaisia on tullut lähinnä Pohjoismaiden ulkopuolelta, erityisesti entisestä Jugoslaviasta, Iranista ja Irakista. Vuonna 1994, kun maahanmuutto oli huipussaan, Ruotsiin tuli lähes 79 000 ihmistä. 80 prosenttia heistä oli muita kuin pohjoismaalaisia. Noin 33 500, joista suurin osa oli Bosniasta, sai oleskeluluvan humanitaarisin perustein.

Vuonna 1995 maahanmuuttajien määrä putosi noin 32 500:een, ja vain noin 2 100 oleskelulupaa myönnettiin humanitaarisin perustein. Ruotsalaisen maahanmuuttoviranomaisen mukaan maa on palannut 1980-luvun lukumääriin. Jatkossa budjetti perustetaan hänen mukaansa 15 000 pakolaisen vuosivauhtiin.

Ruotsin muuttuminen monirotuiseksi yhteiskunnaksi, jossa on useita etnisiä vähemmistöjä, on myös lisännyt jännitystä ruotsalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Valkoisten ylemmyyttä korostavien ryhmien jäsenmäärät ovat kasvussa, ja hyökkäykset maahanmuuttajia vastaan ovat lisääntyneet.

Työministeriön tilastojen mukaan kolmannen maailman maista Ruotsiin tulevilla on muita heikommat mahdollisuudet työelämässä. He ovat työttömien suurin ryhmä ja heillä on huonoimmin palkatut työt. Suurin osa ruotsalaisista pyrkii kuitenkin yleensä puolustamaan monirotuisen yhteiskunnan säilyttämistä.

Ruotsin hallitus on tehnyt myös esityksen pakolaisten vapaaehtoisesta kotiuttamisesta. Ehdotus on yhdenmukainen YK:n kannan kanssa, jonka mukaan pakolaisia pitäisi rohkaista palaamaan takaisin omiin maihinsa. Kotimaahansa palaavalle maksetaan lentolippu ja hän saa pienen määrän taskurahaa. Melko harva on kuitenkin Ruotsissa tarttunut tähän tilaisuuteen.

Siirtolaisministeri Pierre Schori sanoi toivovansa, että hallituksen uusi kovemman linjan maahanmuuttopolitiikka tulee ihmisten tietoon ja vaikuttaa maahan pyrkivien pakolaisten määrään.
-Haluan Ruotsin lähetystöjen tiedottavan aktiivisesti ruotsalaisesta pakolaispolitiikasta, hän sanoi.
(STT-Reuter)