Ruotsalaisia edelleen kateissa 1900

Ruotsissa media ja kansalaiset syyttävät viranomaisia pelastustoimien viivyttelystä. - Näyttää siltä, että hallintoelimet eivät ole oppineet esimerkiksi Estonian turmasta, arvioi kirjailija-toimittaja Yrsa Stenius.

Aasian katastrofissa kadonneiden ruotsalaisten määrä on laskenut 1903:een, kertoi pääministeri Göran Persson tänään. Heistä 702 on niin sanottuja kadonneiksi vahvistettuja, loput 1201 henkilöitä, joiden arvellaan olleen katastrofialueella, mutta joihin ei ole saatu yhteyttä.

Kumpikin Ruotsin hallituksen julkaisema kadonneiden luku pieneni eilisestä. Myös niin sanottujen kadonneiksi vahvistettujen määrä, joka oli aiemmin 827. Epäselviä tapauksia, joihin ei ollut saatu yhteyttä, oli eilen 1495.

Ruotsin hallitus siirsi kadonneiden jäljittämisen ulkoministeriöltä poliisin tehtäväksi. Esimerkiksi Norjassa näin on tehty jo aiemmin ja kadonneet vähenivät rajusti, kun poliisi alkoi etsiä heitä suurin resurssein.

Persson matkustaa ensi viikon lopulla Thaimaahan yhdessä Norjan pääministerin Kjell Magne Bondevikin ja Matti Vanhasen kanssa.

Ruotsissa ensimmäinen vainajia kuljettava lento saapuu Arlandan lentokentälle aamuyöllä. Viimeiset loukkaantuneet saadaan kotimaahan huomenna.

"Media lietsoo raivoa hallitusta kohtaan"

Ruotsalaiset ovat viime vuosina olleet suurten suruuutisten edessä. Pääministeri Olof Palmen sekä ulkoministeri Anna Lindhin murhat ja Estonian uppoaminen järkyttävät taustalla, kun maassa yritetään nyt selvitä uudesta surusta.

Aasian katastrofin kauheutta ei kuitenkaan ole Ruotsissa vielä täysin sisäistetty ja surutyö on vasta alkamassa, uskoo Tukholmassa asuva kirjailija-toimittaja Yrsa Stenius.

- En usko, että surun sietokyky lisääntyy. Nämä ovat niin erilaisia luonteeltaan. Tämä katastrofihan sellainen, joka ei ole vielä uponnut yhteiskuntaan. Asia valkenee vasta sitten, kun menetyksiä kokeneet ihmiset joutuvat todella arjen eteen.

Ruotsissa hallitus on joutunut ankaran kritiikin kohteeksi. Arvostelijoiden mukaan menneestä ei ole opittu ja pelastustoimiin lähdettiin liian myöhään.

- On merkkejä siitä, että Ruotsin hallintoelimet eivät ole oikeastaan laittaneet täytäntöön näitä suosituksia, joita Estonian jälkeen tehtiin, Stenius arvioi.

Stenius kritisoi myös tiedotusvälineitä, jotka ovat hänen mukaansa syyllistyneet ylilyönteihin.

- Olen huolestunut siitä tavasta, jolla Ruotsin media uhoaa ja lietsoo raivoa hallitusta kohtaan. Maahan tarvitaan nyt rauhaa ja pohdiskelua.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 04.01.2005)

Lue myös:

    Uusimmat