Ruokavalinnat vaikuttavat ympäristökuormaan

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristö kiittää, jos suosii sesonkikasviksia ja -juureksia sekä noudattaa maltillisuutta lihan ja kalan syönnissä. Ateriavalinnoissa suositeltavana pidetään tuttua lautasmallia, jossa puolet ateriasta koostuu kasviksista, neljännes riisistä, perunasta tai pastasta ja loput lihasta tai kalasta.

Kotitalouksien kulutusvalinnat ja niiden ympäristövaikutukset -selvityksen mukaan ruuan osuus yksittäisen ihmisen koko päivän ilmastovaikutuksesta vaihtelee 2 ja 12 prosentin välillä. Vähiten kuormittavat kasvis-, eniten kala- ja liharuoat.

Hanketta johtaneen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professorin Sirpa Kurpan mukaan lautasmallilla saada hyvä kokonaiskuva suomalaisten ruokailun ympäristövaikutusten arviointiin.

- Ruoka muodostaa noin 15-20 prosenttia suomalaisen kuluttajan päiväilmastokuormituksesta. Se on pienempi kuin rehevöittymiskuormitus, mutta se on kuitenkin merkittävä, koska meillä on aika kovat tavoitteet meidän henkilökohtaisen hiilijäljen pudottamiseen, niin siinä suhteessa ruokakin täytyy ottaa henkilökohtaisen tarkastelun alle.

Liha ja kala rehevöittävät eniten

Vesistöjen rehevöitymiseen ruuan valinnalla voidaan vaikuttaa sitäkin enemmän. Kokonaiskuormitus per päivä vaihtelee 7 ja 38 prosentin välillä.

Professori Kurppa suosittelee, että lihaa ja kalaa syötäisiin harkiten, koska ne rehevöittävät eniten.

- Rehevöitymisen suhteen ruoan merkitys on iso - keskimääräisen suomalaisen kuluttajan päivittäisestä rehevöittävästä kulutuksesta puolet, jopa reilusti ylikin puolet tulee ruoan kautta. Tutkimushanke suosittaa sesonkituotteiden käyttöä, malttia lihan ja kalan nauttimiseen sekä lähiruoan suosimista.

Ruokaa ei myöskään saa missään tapauksessa jättää lautaselle.

- Sillä toimenpiteellä, että ei jätetä ruokaa syömättä, niin sillä on kaikkein suurimmat vaikutukset myöskin ympäristömielessä.

Köyhällä ei ole tätä huolta, muttei myöskään varaa valita ruokaansa, sanoo professori Kurppa.

- Köyhä ostaa tällä hetkellä kaalia ja perunaa ja suomalaisia jauhoja kaupasta ja joutuu rakentamaan siitä ateriakokonaisuuden. Kyllä meidän täytyy koko suomalaisen elintarvikepolitiikan kautta alkaa miettiä sitä, millä tavalla ja minkätyyppisiä tuotteita me oikeasti tuemme markkinoille.

Tutkimushankkeessa olivat mukana MTT, SYKE, Thule-Instituutti JA KTK.

Katso Tarja Hakulisen juttu (Huomenta Suomen uutiset 18.9.2009)

ASIANTUNTIJA SUOSITTELEE RUOKAYMPYRÄMALLIN NOUDATTAMISTA

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat