Ruokamyrkytykset lisääntyneet merkittävästi

Kunnalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat viime vuonna 95 ruokamyrkytysepidemiaa, joista 87 oli elintarvikkeista ja 8 talousveden välittämää epidemiaa.

Myös ruokamyrkytykseen sairastuneiden määrässä tapahtui viime vuonna huomattava nousu. Sairastuneita ilmoitettiin vajaat 10 000. Heistä noin kaksi kolmasosaa (6809) sairastui talousveden välityksellä. Elintarvikkeiden välityksellä levinneissä epidemioissa sairastui taas kolmasosa (2851); tällä tavoin sairastuneista yksi menehtyi.

Tiedot ruokamyrkytyksistä on kerätty Elintarvikeviraston ylläpitämään valtakunnalliseen ruokamyrkytysrekisteriin, jota pidetään yhtenä kehittyneimpänä selvitys- ja tilastointijärjestelmänä koko maailmassa.

Rekisteri perustuu kunnallisten viranomaisten lähettämiin selvitysilmoituksiin. Ruokamyrkytysten ilmoitus- ja raportointijärjestelmä uudistettiin vuonna 1997. Sen katsotaan osaltaan vaikuttaneen epidemioiden määrän nousuun.

Kalikivirus ja kampylobakteeri

Perinteiset ruokamyrkytysten aiheuttajat, kuten stafylokokit, eivät ole lisänneet epidemioita. Sen sijaan uudet kulutustottumukset, kuten simpukoiden, papujen ja ulkomaisten pakastemarjojen käytön lisääminen, johtivat suuriin epidemioihin.

Näitä olivat pakastemarjojen välityksellä levinneet neljä kalikivirusepidemiaa, 11 papumyrkytysepidemiaa ja neljä simpukkamyrkytystä. Kalikivirus aiheutti myös kaksi laajaa epidemiaa vesilaitosten tuottaman talousveden välityksellä.

Kampylobakteeri puolestaan aiheutti suuren vesiepidemian Haukiputaalla sekä yhden pienen elintarvike- ja vesivälitteisen epidemian. Ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin vuoden aikana myös yksi salmonellaepidemia. Kaiken kaikkiaan salmonellaa kuitenkin esiintyi vuoden aikana varsin vähän.

Useita käsittelyvirheitä

Yleisimmät todetut elintarvikkeiden käsittelyvirheet olivat lämpötiloihin liittyviä - riittämätön kuumennus, virheellinen säilytyslämpötila, riittämätön jäähdytys ja virheellinen kuljetuslämpötila.

Raaka-ainetta epäiltiin tartuntojen lähteeksi 15 epidemiassa. Marjaepidemioissa saastunutta raaka-ainetta ei kuitenkaan voida Elintarvikeviraston mukaan pitää ruuan valmistuksen käsittelyvirheenä, vaan ongelma liittyy todennäköisesti marjojen tuotanto- ja pakkausolosuhteisiin.

Suuret vesiepidemiat puolestaan osoittavat Elintarvikeviraston käsityksen mukaan, että vesilaitosten vedenkäsittelyssä esiintyi vuonna 1998 huomattavia ongelmia.
(STT)