Rukouspäiväkiista ei selvinne tälläkään viikolla

-Tämähän ei ole mikään iso asia, mutta periaatteellisesti olisi hyvä suojata tätä presidentin asemaakin sellaisilta tehtäviltä, jotka tässä työnjaossa ei sinne oikeastaan kuulu. Mutta siitä varmaan keskustellaan sitten seuraavalla viikolla, jos se nyt jää tältä viikolta, Koskinen arvioi.

Koskisen mukaan asiasta olisi pitänyt käydä hallituksessa neuvotteluja etukäteen. Kun Karpela toi julistuksen pari viikkoa sitten hallituksen iltakouluun, Koskinen oli työmatkalla.

Toimivallan jako selvä

Koskinen toimitti tänään julkisuuteen tiedotteen, jossa hän huomauttaa, että tunnustuksellisen, uskonnonharjoitusta koskevan julistuksen antaminen ei kuulu valtiovallalle. Koskinen korostaa samalla, että hän ja hänen ministeriönsä eivät aja rukouspäiväjulistuksen perinteen katkaisemista, vaan haluavat julistuksen jäävän kirkkokuntien itsensä päätettäväksi.

Koskinen sanoo, että julistuksen ydinsisältönä on neljän sunnuntain nimeäminen yleisiksi kiitos-, katumus- ja rukouspäiviksi ja näiden rukouspäivien saarnojen aiheiden määrääminen raamatunteksteineen.

- Se koskee siis sellaista uskonnonharjoitusta, jonka sisällöstä päättäminen ei kuulu valtiovallalle. Toimivallan jaosta on tuoreet linjaukset niin perustuslaissamme kuin kirkkolaissakin evankelis-luterilaisen kirkon osalta.

Koskisen mukaan julistuksen julkituomiseen löytyy varmasti toimivia tapoja ilman, että se pitäisi viedä valtion ja kirkkojen toimivallan jaosta poiketen tasavallan presidentin muodollisesti päätettäväksi.

- Esimerkiksi presidentti voisi ottaa julistuksen vastaan ja siinä yhteydessä vedota kansalaisiin yhteisvastuukeräyksen käynnistämisen tapaan, Koskinen esittää.

Uuden perustuslain ongelma

Kulttuuriministeri Karpela on pukenut tasavallan presidentin antaman rukouspäiväjulistuksen lakiesityksen muotoon, koska uuden perustuslain mukaan presidentillä ei voi olla kuin lakiin perustuvia tehtäviä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on puolestaan linjannut, että julistuksesta täytyy säätää laki, jos vanhaa käytäntöä halutaan jatkaa.

Tasavallan presidentti on antanut julistuksia jo vuodesta 1931, mutta taustalla on vuosisatojen perinne. Presidentti Tarja Halonen on sanonut, että asian ratkaiseminen on hallituksen käsissä. Hän itse on valmis jatkamaan perinnettä.

Keskustan ministeriryhmä antoi viime viikolla täyden tukensa Karpelalle. SDP:n ministeriryhmä ei ole asiaan kantaa ottanut. Kolmannen hallitusosapuolen RKP:n puolelta on puolestaan toivottu, että opetus- ja oikeusministeriö saisivat sovittua asian niin, ettei valtioneuvostossa tarvitsisi äänestää.

(MTV3-STT)