Rukouspäiväjulistuksesta ei säädetä lakia

Eduskunta on hylännyt lakiesityksen rukouspäiväjulistuksen lakiin kirjaamisesta.

Rukouspäiväjulistuksen antamista ei säädetä lailla tasavallan presidentin tehtäväksi. Eduskunta päätti asiasta äänin 92-74.

Äänestyksessä voitti perustuslakivaliokunnan enemmistön näkemys, jonka mukaan julistuksen antamista koskevaa perinnettä voidaan jatkaa ilman sitä koskevaa erityistä lakia. Vähemmistön mielestä laki olisi korostanut perinteen merkitystä.

Äänijakautuma ei noudattanut puoluerajoja. Hallituspuolueista vain lakivaihtoehtoa kannattaneen keskustan rivit säilyivät täysin eheinä. Myös suurin oppositioryhmä kokoomus jakautui kahteen leiriin.

Halonen pohtii kantaansa

Presidentti Tarja Halonen empii mitä tehdä rukouspäiväjulistuksen suhteen.

Halonen sanoi tänään Brysselissä pitävänsä tilannetta nyt "hieman hämäännyttävänä". -Toivon, että hallitus ja eduskunta voisivat tämän ratkaista, Halonen sanoi.

Presidentti aikoo keskustella nyt asiasta kulttuuriministeri Tanja Karpelan kanssa, joka lakia esitti.

Halonen huomautti, että edellinen perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että laki pitäisi säätää - ja uusi on sitä mieltä, että julistuksen antamista ei voi lailla säätää presidentin tehtäväksi.

Presidentti sanoi haluavansa olla mahdollisemman varovainen, koska kyseessä on uskonnonvapauteen liittyvä asia.

Rukouspäiväjulistuksen valmistelee ekumeeninen neuvosto, eikä presidentillä ole sen sisältöön osaa eikä arpaa. Julistus luetaan Suomen kirkoissa uudenvuodenpäivänä. Sen perinteet ovat monisatavuotiset ja Suomessa presidentti on antanut julistukset vuodesta 1931.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 12.12.2003)

Lue myös:

    Uusimmat