Routaa on kertynyt paikoin ennätysmäärä

Pitkä pakkasjakso on kasvattanut roudan määrän monin paikoin jo lahes metriin. Lumipeitteen vaihtelun vuoksi alueelliset erot ovat suuria. Suomen luonto on tottunut routaan, mutta ilmastonmuutos tuo uusia routahaasteita esimerkiksi havupuille.

Havainnoitsija Risto Kiiskinen harppoo Suomen itäisimmälle roudan mittauspisteelle Lieksan Kivivaarassa vain parin sadan metrin päässä itärajasta.

- Routaa on tällä hetkellä, se on niin harvinaista, että en muista sellaista 20 vuoden aikana tapahtuneen, nimen omaan tammikuussa ja että lunta on 30 senttiä ja routaa 50 senttiä, toteaa Kiiskinen.

Routaa on useimmilla mittauspisteillä jo nyt selvästi yli 25-30 vuoden keskiarvojen. Esimerkiksi Savossa Kiuruvedellä ja Maaningalla routalukemat ovat saavuttaneet jo pitkän aikavälin maksimiarvot tammikuussa.

Eniten routaa on Ylitorniolla, 80 senttiä. Kittilässä 60, Lieksassa ja Kiuruvedellä puoli metriä. Lumipeitteen ansiosta Helsingin Kaisaniemessä routaa on vain muutama sentti.

Metsäntutkimuslaitos ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat Joensuun routalaboratoriossa uusia äärioloja. Niitä alkaa syntyä, kun lumipeite harvinaistuu eteläisessä Suomessa, routa jäähdyttää maan noin 15 pakkasasteeseen ja sulaminen viivästyy keväällä. Puut saattavat jopa kuolla, sanoo vanhempi tutkija Tapani Repo metsäntutkimuslaitoksesta.

- Tämmösellä kombinaatiolla on saatu ihan aikuisia puitakin hengiltä, tällainen tilanne on puitten kannalta hyvin kriittinen.

Kammottavat olosuhteet syntyvät, jos sateet tulevatkin vetenä eikä lumena, ja samaan aikaan talvella on kuitenkin pakkasjaksoja.

Katso Keimo Lehtiniemen raportti Lieksasta ja Hannu Alstan raportti Perämereltä

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat