Rosneft rakennustöihin Primorskissa

Venäläinen öljy-yhtiö Rosneft suunnittelee öljynjalostamon ja vientiterminaalin rakentamista Primorskin eli Koiviston alueelle. Yhtiö tyynnyttelee suomalaisten huolta öljynkuljetusten kasvusta Suomenlahdella.

Venäjän valtiollisella öljykonsernilla Rosneftillä on Suomen lähialueella vireillä kaksi investointisuunnitelmaa, öljynjalostamon ja öljyn vientiterminaalin rakentaminen Primorskin (Koivisto) alueelle. Öljynjalostamosta on olemassa aiesopimus Surgutneftegaz-yhtiön kanssa.

Jalostamon kapasiteetiksi on suunniteltu kuudesta kahdeksaan miljoonaa tonnia vuodessa.

- Jos puhumme vain Rosneftistä öljyntuotannon määrä kasvaa paljon nopeammin kuin jalostamoidemme kapasiteetti, Rosneftin Euroopan-edustuston päällikkö Aleksandr Karpushin sanoi Helsingissä tänään.

Se, että suunniteltu uusi jalostamo saisi jatkokseen Primorskiin terminaalin, olisi hänen mukaansa "loogista". Terminaalin rakentamissuunnitelma on tällä hetkellä kannattavuusselvitysvaiheessa.

Terminaalin kapasiteetti voisi kohota 30 miljoonaan tonniin vuodessa. Suomalaisten huolta öljynkuljetusten jatkuvan kasvun aiheuttamista ympäristöriskeistä Suomenlahdelle hän tyynnyttelee viittaamalla kokemuksiin jo toimivasta terminaalista.

- Yhtään öljypäästöä ei ole sattunut. Teidän omatkin asiantuntijanne sanovat, että Primorsk ei toimi sen huonommin kuin Porvoo, hän sanoi.

Siitä, koska Primorskin alueen rakennushankkeiden toteuttaminen mahdollisesti alkaisi, ei ole täsmällistä päätöstä. Rosneftillä on vireillä useita muita investointihankkeita eri puolilla Venäjää, ja Karpushinin mukaan tärkeimpiin päämääriin kuuluu öljyntuotannon kasvattaminen.

Konkurssin partaalta uuteen kasvuun

Valtion kokonaan omistama Rosneft on tällä hetkellä Venäjän kahdeksanneksi suurin öljy-yhtiö, ja sen öljyntuotanto nousi viime vuonna 21 miljoonaan tonniin. Voitto oli verojen jälkeen 860 miljoonaa dollaria; veroja se tilitti valtion kassaan 960 miljoonaa dollaria. Reilut puolet tuotannosta menee vientiin.

Yhtiön tie on ollut kivinen. Se muodostettiin vuonna 1995 Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen niistä neuvostoaikaisen öljy-ja kaasuministeriön alaisuudessa olleista energiavarannoista, joita ei yksityistetty.

Karpushinin mukaan neuvostomaan energiaresurssien parhaat palat päätyivät yksityistettyjen yhtiöiden kuten Lukoilin ja Jukosin haltuun. Vuonna 1998 Rosneft yhtiö hoippui konkurssin partaalla. Tulos alkoi kohentua, kun uusi pääjohtaja Sergei Bogdantshikov astui ohjaimiin ja Karpushinin sanoin "varastaminen loppui". Öljyntuotanto lähti nousuun mm. sen ansiosta, että Rosneft sai takaisin haltuunsa Purneftegaz-öljy-yhtiön, joka oli määrä yksityistää. Länsi-Siperiassa sijaitseva yhtiön kentiltä pumpataan kymmenen miljoonaa tonnia öljyä vuodessa.

Rosneft on panostanut myös pohjoisten öljyn merikuljetusten kasvattamiseen. Se on satsannut terminaaleihin Arkangelissa ja Murmanskissa. Merikuljetusten merkitys on Karpushinin mukaan kasvamassa edelleen, koska valtiollisen Transneft-yhtiön putkikapasiteetti ei riitä kasvavan tuotannon tarpeisiin. Rosneft tähyää pohjoisiin vesiväyliin siksikin, että se on mukana laajoissa öljy- ja kaasukenttien kehittämishankkeissa arktisilla vesillä.

Petshoranmerellä sen on osakkaana Prirazlomnojen öljyesiintymässä, jonka tuotannon on määrä alkaa viimeistään ensi vuonna. Sahalinin saarella yhtiö on mukana hankkeessa viiden öljyesiintymän käyttöönottamiseksi. Sillä on osuus myös maailman suurimmassa kaasuesiintymässä - Stokmanovskojessa Barentsinmerellä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat