Romanilapsille omia koulunkäyntiavustajia

Romanilapsilla usein vaikeuksia sopeutua kouluun ja seurata opetusta. Koulunkäyntiavustajien tarkoituksena on auttaa koululaisia pysymään mukana.

Romanitaustaisten koulunkäyntiavustajien toivotaan tuovan helpotusta romanilasten koulutielle. Ensimmäiset romaniavustajat aloittavat työnsä tämän vuoden syksyllä.

- Romanilapsella on turvallisempi olo koulussa, kun hän tietää että luokassa on aikuinen, joka varmasti ymmärtää häntä, tiivistää Rom-Equal-hankkeen vetäjä Pirjo Laaksonen Etelä-Suomen lääninhallituksesta.

- Nykyään romanivanhemmat arvostavat kyllä koulunkäyntiä, mutta monet heistä eivät osaa auttaa lapsiaan koulutyössä, luonnehtii hankkeen aluekoordinaattori Airi Markkanen.

Suullisessa romanikulttuurissa kasvaneen lapsen ei ole helppo sopeutua enemmistökulttuurin mukaiseen kouluun ja seurata opettajan käsitteellistä puhetta. Laaksosen mukaan vaikeuksia on usein jo lukutaidon opettelussa, mutta vielä enemmän kolmannella luokalla.

- Silloinhan aloitetaan uusia oppiaineita kuten biologia ja maantieto, joissa on paljon teoria-ainesta ja käsitteellistä sanastoa. Lapsen pitäisi esimerkiksi ymmärtää, mikä on maanvyöry, vaikka ei ole itse koskaan nähnyt sellaista, selvittää Laaksonen.

Rom-Equal-hanke oli esillä kansainvälisessä koulupsykologikongressissa Tampereella. Hankkeeseen on saatu Euroopan sosiaalirahaston tukea. Laaksonen kertoo, että seuraavaksi ryhmä romaneja aloittaa lähihoitajan opinnot.

Kymmenkunta valmistunut

Ensimmäiset seitsemän romanikoulunkäyntiavustajaa viettivät toukokuussa valmistujaisjuhlaansa Kuopiossa. Laaksosen mukaan kolmella heistä on työpaikka tiedossa.

- Osa kunnista vastasi kyselyihimme: meillä ei ole mitään ongelmia, romanilapset käyvät koulua, kertoo Laaksonen.

Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa koulunkäyntiavustajan opinnot on aloittanut toistakymmentä romania, joista neljä valmistui keväällä ja loput opiskelevat vielä syyslukukauden.

Koulunkäyntiavustajaopinnot pyrittiin räätälöimään sopiviksi jo aikuisikään ehtineille romaniopiskelijoille. Teoria ja käytäntö vuorottelivat, ja opiskelu kesti yhden lukukauden pidempään kuin koulunkäyntiavustajaksi valmistuminen tavallisesti.

- Jos oppilas oli pari viikkoa poissa sukulaisen hautajaisten vuoksi, hän sopi opettajan kanssa, millaisilla tehtävillä hän paikkaa väliin jääneen opiskelun, kertoo Laaksonen.

Aikuisena opiskelemaan

Rom-Equal-hankkeen Etelä-Suomen-aluekoordinaattori Airi Markkanen arvioi, että romanien koulutustaso tuskin nousee kovin nopeasti. Noin joka neljännellä romaninuorella jää peruskoulun päästötodistus saamatta, ja lukioon tai ammattikouluun jatkaa vain kourallinen ikäluokasta.

- Tytöt pukevat noin 18-vuotiaana romanihameen ylleen, ja silloin on heidän mielestään tärkeämpää lähteä miehelle kuin opiskella, sanoo Markkanen.

Toisaalta ammattioppia voi hankkia kypsemmälläkin iällä, mistä Rom-Equal-hanke on hyvä esimerkki. Markkasen mukaan romanien aikuisopiskelun mahdollisuudet ovat muutenkin parantumassa.

- Kun saadaan kokoon sopiva ryhmä, opiskelijat kannustavat toisiaan, Markkanen toteaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat