Romanien oloihin ei juuri haluta puuttua Euroopassa

Vaikka romanikysymykseen on herätty EU:n tasolla jo muutama vuosi sitten, käytännön toimet eivät vielä pure Euroopan suurimman etnisen vähemmistön ongelmiin.

Yritystä parantaa romanien oloja on EU:ssa ollut noin viisi vuotta – enimmäkseen teoriassa. Kansalliset strategiat on nyt luotu kaikille jäsenmaille, mutta niiden toteutus on asiantuntijan mukaan osaamatonta tai halutonta itse asiassa kaikkialla.

– Käytännön toteutus ontuu eräissä tapauksissa valtakunnan tasolla ja erityisesti paikallistasolla – ja siihen on varmasti monta syytä. On todistettu, että ensinäkin romaniväestöön kohdistuu syrjintää ja asenteet heitä kohtaan ovat negatiivisia, jolloin voisi ajatella, että poliittinen tahto puuttuu monesti, kertoo sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tukivaroista käytetään vain murto-osa

EU-rahaa on esimerkiksi Sosiaalirahastosta haluttu suunnata romaneille, mutta ohjelmaan rahoihin liittyy jäsenvaltion omavastuu. Asiantuntija epäilee, että maat, joissa eniten romaneja asuu, eivät edelleenkään käytä kuin murto-osan saatavista.

– Romania ja Bulgaria ovat käyttänyt näistä heille tarkoitetuista rahoista hyvin pienen osan, vain 10–15 prosenttia. Osittain se johtuu juuri siitä, että näitä rahoja paikallistasolla ei jostain syystä haluttu ottaa käyttöön, oma rahoitus kenties puuttuu tai sitten syynä voi olla yksinkertaisesti korruptio.

Lisäksi kasvava ongelma on se, että kansalliset strategiat pohtivat vain miten auttaa omaa romaniväestöä.

Liikkuvuuden haasteista EU puhui ensi kerran tänä syksynä (Kansallisen romaniyhdistystahon kokous Brysselissä 30.9.-1.10.2013) – nyt, kun Ranskassa ja Britanniassa on Romaniasta tai Bulgariasta lähteneitä romaneja on jo kummassakin noin 15 000.

Siten myös romanikerjäläiskysymys Suomessa ei ole EU:n hoidossa vaan jäänyt valtioiden kahdenvälisen yhteistyön hoidettavaksi.

Euroopan laajin etninen vähemmistö kipusi uutisotsikoihin viime aikoina kahteenkin romanityttöön liittyen: Kreikan romanileiristä löytynyt vaalea Maria-tyttö herätti huomiota ympäri maailman ja Ranskassa skandaalinkäry nousi 15-vuotiaan romanitytön karkotuksesta.

Asiantuntija Arrhenius pitää näkyvyyttä hyvänä, vaikka se tekee myös ongelmat näkyväksi.

– Käytännössä julkisuuskin osoittaa, että romaniväestöön kohdistuva syrjintä on edelleen hyvin pinnalla. Eli aika helposti väitetään, että lapsi on kaapattu tai myyty. Toisaalta ideanahan on myös turvata ihmisoikeuksia.

Romanien suurimmat ongelmat ovat köyhyys ja syrjintä. Tärkeimmät alueet, joissa tarvitaan apua ovat koulutus, työllisyys, asuminen, terveydenhuolto.

Romaneja on Euroopassa kaikkiaan yli 10 miljoonaa. Määrä on vain arvio, koska tarkkaa tietoa ei liikkuvasta kansasta ole. Prosentuaalisesti romaneja on eniten Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa ja Slovakiassa.