“Rock on likaista, rämisevää, raskasta ja pelottavaa! “

– 15 000 -20 000 kävijää on tavoitteena. Linnapuiston alueelle mahtuu maksimissaan 10 000 ihmistä per päivä, ynnäilee tapahtuman promoottori Mikko Hansson.

WanajaFestivalille yleisöä houkutteli monipuolinen esiintyjäkaarti Petri Nygårdista The Darknessiin ja ainutlaatuinen miljöö.

– Eihän tällaista lumoavaa paikkaa kuin historiallinen Hämeenlinnan Linnapuisto voi oikein edes verrata mihinkään muuhun, ylpeilee Hansson.

“Enää ei rikota hotellihuoneita”

WanajaFestival on hyvä esimerkki siitä kuinka rockfestivaalien perusajatus ei ole vuosikymmenten saatossa muuttunut juurikaan, mutta vaatimukset ovat - puolin ja toisin.

– Nykyään yleisö ja esiintyjät vaativat, että kaiken pitää olla siististi hoidettu. Se on toisaalta hieman harmi. Kyllähän kunnon rock ´n, roll on vähän likaista, rämisevää, raskasta ja pelottavaa! Eivät meillä enää artistit riko hotellihuoneita eivätkä mellasta takahuoneissa.

Festivaalien siistiytyminen on toki järjestäjille käytännön kannalta hyvä asia.

– Vielä viisitoista vuotta sitten kun näitä hommia aloiteltiin, jouduimme välillä heittämään bändejäkin pois alueelta kun ei osattu käyttäytyä, Hansson hymyilee.

Musiikin rinnalle sirkushuveja?

Tuleviksi vuosiksi WanajaFestivaliin on kaavailtu muutakin ohjelmaa kuin musiikkia.

– Haluaisin, että saisimme ainakin yhden esiintymislavan lisää ja ehkä myös sirkusta, muuta taidetta ja yleisölle jotain vaihtoehtoista tekemistä. Se voi olla vaikka 100 metriä pitkän taulun maalaaminen tai muuta vastaavaa. Kyllä festivaalien on uusiuduttava tavalla tai toisella, promoottori Hansson hahmottelee.

Avauspäivä Linnapuistossa oli helteinen, hikinen ja hurmaava. Yleisö on Hämeenlinnassakin yhtä monenkirjavaa kuin muillakin festivaaleilla. Lieksasta kotoisin oleva Tuomas Pyykkö luottaa hattu-henkselit-oranssit-aurinkolasit -yläosaan.

– Lieksassa, josta olen kotoisin, katsottiin persoonallisesti pukeutuvia ehkä hieman kieroon. Festareilla saa olla oma itsensä. Ei tämä nyt ihan normaali asukokonaisuus ole, mutta tänä kesänä tätä on tullut käytettyä usein, totesi nurmikolla loikoillut Pyykkö.

Walesilaiskonkarit vetreinä

Helteisen avauspäivän kohokohta oli viimeinen esiintyjä Manic Street Preachers.

Miljoonia levyjä myyneen walesilais-yhtyeen suosio oli huipussaan vuosituhannen vaihteessa, mutta soitto sujuu yhä jouhevasti.

Reilun tunnin mittaiseen keikkaan mahtuivat niin tutuimmat kappaleet uusimmalta Postcards From A Young Man -levyltä, suurimmat 90-luvun hitit (A Desing For Life, The Everlasting, If You Tolerate This Your Children Will Be Next) kuin välispiikki suomalaisten hienoista moottoriurheiluperinteistäkin ennen kappaletta Faster.