Robottikamera paljasti Saaristomeren syvänteiden salat

- Kyllä on vähän sellainen Cousteau-fiilis, että tästä syystä olen oikeastaan alalle aikoinaan hakeutunut, että on kiva tutkia uusia asioita, kuvailee Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo.

Merenalaiset maisemat ovat sitä karumpia mitä syvemmälle mennään.

- Se muuttuu semmoiseksi kuun maisemaksi. Siellä on lohkareikkoa, rinnettä, erilaisia sedimenttejä välissä. Oikeastaan paljonkaan elämää siellä ei näy, mutta hirveästi oli simppuja. Niitä jouduttiin vähän niinkuin ajamaan pois niiltä paikoilta, mistä kuvia otettiin, naureskelee Viitasalo.

Härkäsimppu on syvällä viihtyvä pohjakala.

Suomenlahden riutat tärkeitä kaloille ja linnuille

Saaristomeren syvänteiden lisäksi robottikameralla tutkittiin Suomenlahden kallioriuttoja, jotka ovat arvokkaita merilintujen ja kalojen elinympäristöjä.

- Oli valtavia alueita, jotka olivat täysin sinisimpukan peitossa ja voi todeta, että ne ovat esimerkiksi haahkojen ruokailualueina tärkeitä, sanoo Viitasalo.

Arvokkaiden pohja-alueiden sijainti ja arvo on tärkeä tuntea, koska riutat soveltuisivat hyvin myös tuulimyllyjen rakennuspaikoiksi tai soranottoalueiksi. Merenalaisten luontoarvojen kartoittaminen auttaa ohjaamaan rakentamisen sellaisiin paikkoihin, joissa se ei tuhoa arvokkaimpia pohja-alueita.

Kaikki Suomen merenpohjat on tarkoitus saada kartoitettua vuoteen 2015 mennessä.

Vaikka merenpohjista tiedetään koko ajan enemmän, meren tilan parantamisessa on edelleen paljon työtä. Tämänkään tutkimusmatkan perusteella Saaristomeren tila ei näytä kehuttavalta.

- Sellainen avainlaji kuin rakkolevä on hävinnyt monilta paikoilta ja syvänteissä näkee laskeutuvaa höttöä sen verran paljon, että se on vähän surullista. Olen edelleen sitä mieltä, että Saaristomeren tila on huolestuttava, summaa Markku Viitasalo.