RKP erimielinen ydinvoimalinjastaan

RKP:n uusi ydinvoimalinja on jakanut mielipiteitä, kun puolue aloitti puoluekokouksensa Vantaalla. Puoluehallituksen ehdotus lievemmäksi ydinvoimakannaksi herätti useita puhujia vastarintaan.

Kansanedustaja Christina Gestrin varoitti, että Suomi on ydinvoimabuumin myötä vaarassa menettää maineensa maana, joka pystyy yhdistämään puhtaan luonnon ja korkean teknologian.

- Ydinvoiman rakentaminen jarruttaa uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian kehittämistä. Olemme tienhaarassa, Gestrin sanoi.

Puolueen puheenjohtaja Stefan Wallin puolusti puoluehallituksen ehdotusta ja perusteli, että RKP:n on tunnustettava se, että ydinvoimaa tarvitaan.

Puoluehallituksen ehdotus energiapoliittiseksi ohjelmaksi korvaisi vuonna 1993 hyväksytyn kielteisen ydinvoimakannan. Närpiössä hyväksytty linjaus edellyttää, että RKP:n tulee ajaa ydinvoimasta luopumista.

Wallin perusteli kannan muutosta sillä, että uusi muotoilu vastaa ilmastopolitiikan tarpeita ja voimassa olevaa hallitusohjelmaa. Uusi muotoilu määrittelee, että RKP suhtautuu kriittisesti ydinvoimaan, mutta tunnustaa, että sillä on paikkansa energiantuotannossa niin kauan kuin muita merkittäviä päästöttömiä energiamuotoja ei ole käytettävissä.

- Tässä valitaan linja, jossa me tunnustamme ydinvoiman merkityksen energiahuollossa, Wallin määritteli.

Wallinin mielestä muutos ei asiallisesti ottaen ole suuri.

- Tämä on yhtä dramaattista kuin mäyräkoiran istahdus, Wallin luonnehti.

Sen paremmin Wallin kuin Gestrinkään ei halunnut arvioida, miten sunnuntain käsittelyssä käy. Gestrin ehdotti ohjelman siirtämistä uuteen valmisteluun ja ensi vuoteen.

Myös puoluekokouksessa kuultiin puheenvuoroja, joissa energiaohjelmaa arvosteltiin epäselväksi ja huonosti valmistelluksi.

- Moista sekoilua ja huonosti suomesta käännettyä tekstiä en ole aikoihin nähnyt, moitti kirkkonummelainen Roger Forsman.

RKP äänesti viidettä ydinvoimalaa vastaan Paavo Lipposen (sd.) toisessa hallituksessa 2002, mutta ei jättänyt hallitusta kun hanke hyväksyttiin.

Vaalirahoitus avoimemmaksi

Avauspuheessaan Wallin linjasi, että RKP on valmis suurempaan avoimuuteen vaalirahoituksessa. Wallin sanoi, että jos ehdoista sovitaan, voitaisiin suurimmat rahoittajat julkistaa. Wallin korosti, että tämä edellyttää kuitenkin sitä, että muut puolueet toimivat samoin.

Suurempi avoimuus voitaisiin toteuttaa joko lainsäädännöllä tai puolueiden välisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Käytännön pitää olla myös lahjoittajien hyväksymä käytäntö.

RKP sai eduskuntavaaleissa suurta tukea Suomen kaksikielisyyden tueksi perustetulta säätiöltä, jonka rahoittajia ei ole julkistettu. Wallinin mukaan säätiöllä tai puolueella ei ole mitään suurempaa avoimuutta vastaan.

- RKP ei voi yksinään ryhtyä täyden avoimuuden mannekiiniksi ja ottaa riskiä, että avustukset jäävät tulematta, Wallin sanoi.

Hän arvosteli samalla tiedotusvälineitä siitä, että RKP:n rahoitus nostettiin tikun nokkaan, mutta muita puolueita ei tarkasteltu yhtä tiukasti.

Wallin piti mahdollisena myös sitä, että yksittäisten ehdokkaiden rahoituksessa tiukennetaan vaatimuksia, jos katsotaan, että esimerkiksi tukiyhdistysten käyttö muodostuu avoimuussääntöjen kiertämiseksi.

- Voi olla, että olemme jo lähellä sitä pistettä, Wallin sanoi.

Lipponen palkittiin

RKP on palkinnut Paavo Lipposen Axel Olof Freudenthal-mitalilla. Palkinto luovutettiin Lipposelle Vantaalla tänään.

Lipponen sai palkinnon työstään Suomen kaksikielisyyden puolesta. Hän on viime aikoina ollut mukana Svenska Nu -kampanjassa, joka pyrkii lisäämään kiinnostusta ruotsin opiskeluun.

Entinen pääministeri Lipponen kiitti samalla RKP:tä ja sen puheenjohtajia Ole Norrbackia ja Jan-Erik Enestamia hyvästä yhteistyöstä molemmissa hallituksissaan. Hän onnitteli myös puheenjohtaja Stefan Wallinia hyvästä vaalituloksesta ja pääsystä hallitukseen.

- Sinä ja RKP edustatte hallituksessa tervettä järkeä keskustaa ja kokoomusta vastaan, Lipponen murjaisi.

SDP:n edellinen puheenjohtaja otti kantaa myös ydinvoimaan, joka on esillä RKP:n puoluekokouksessa. Hän painotti, että ydinvoimaa tarvitaan, mutta että siihen ei voida perustaa kaikkea.

- Suomesta ei pidä tulla mitään ydinvoimaparatiisia. Tarvitaan monipuolinen yhdistelmä energiamuotoja, Lipponen sanoi.

Wallin lisäsi, että sekään ei suinkaan ollut palkinnon kannalta haitaksi, että Lipponen tunnetaan Edith Södergranin runojen ihailijana.

- Kuulitte kutsuni - olen nimittäin ajatellut nyt alkaa kerätä mitaleita, Lipponen vitsaili ja päätti puheensa siteeraamalla Södergrania.

(MTV3-STT)