Risikko: Soten rahoitus vaatii vielä viilaamista

Valtiovarainministeriön eilen julkistamissa laskelmissa katsotaan uusimman sote-mallin sekä valtionosuuksien uudistuksen vaikutusta kuntiin. Monien kuntien veroprosentit uhkaavat nousta reippaastikin.  

- Erot ovat kuntien sote-kustannuksissa, toisissa on käytetty enemmän ja toisissa vähemmän. Ja nyt kun ne menevät yhteiseen pottiin, niin tulee niitä eroavaisuuksia, Risikko sanoo.  

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) arvioi eilen, että ongelmana ovat valtionosuuksien muutokset, jotka aiheuttavat rajuja muutoksia kuntien tilanteeseen.

Risikon mielestä kyse on kuitenkin siitä, että soten rahoitusjärjestelmä vaatii vielä viilaamista.  

- Ennusteeni on, että perustuslakivaliokunta ei tule hyväksymään vielä sellaista, että on näin suuret eroavaisuudet, Risikko sanoo.  

Valtionosuuksien leikkaukset ja uudistukset tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan muitakin kunnan peruspalveluja kuin sote-palvelut.  

Risikon mukaan valtionosuuksien uudistusta ei voi syyttää sote-luvuista.  

- Mutta sanon myös niin, että kun sote-malli on jossain vaiheessa päätetty, tietysti pitää tarkastella myös valtionosuusjärjestelmää. Koska 60 prosenttia lähtee kuntien budjetista pois, siirtyy sote-alueelle.

Kuntaliitto vetäisi tasauskaton nollaan

Koska kuntien väliset erot ja veronkorotuspaineet muodostuivat hallituksen sote-esityksessä liian suuriksi, sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa tasauskattojen muuttamista. Se olisi 200 euroa asukasta kohden vuodessa, kun aiemmassa hallituksen esityksessä summa oli 400 euroa. 

Tämän verran kunnan maksuosuus saa enimmillään muuttua lähivuosina verrattuna nykyisiin kuluihin. Katon muuttamisen jälkeenkin joitain kuntia uhkaa laskelmissa useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine veroprosenttiin.  

Kuntaliitto katsoo, että asia pitäisi korjata vetämällä summa 200 eurosta saman tien nollaan. Näin sote-uudistus saataisiin nopeasti eteenpäin kärjistämättä kuntien taloudellisia eroja.  

- Tässä ei myöskään tulisi negatiivista kannustinvaikutusta, eli että kunnat, jotka nyt tuottavat palveluita kalliilla, niiden asema olisi paranemassa, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.