Rintamamiestaloja on Suomessa paljon. Niiden korjaustilanteet ovat todella monenkirjavia: jotkut ovat edelleen korjaamatta kun taas toisia on korjattu jo useaankin kertaan. Jotkut korjaukset ovat onnistuneet erinomaisesti, jotkut vähemmän onnistuneesti, moni on korjattu oikein - mutta hengiltä.
Ongelma on ollut se, että itse kukin on remontteerannut oman tietotaitonsa mukaisesti. On myös syntynyt yksi uusi pulma: yksi rintamamiestaloalueiden ainutlaatuisia etuja, joiden ansiosta ne ovat niin viihtyisiä on ollut yhtenäisyys. Nyt se on pahasti uhattuna.
Oulussa asiaa ei jätetty pelkästään toteamiseen, vaan ryhdyttiin toimenpiteisiin sen korjaamiseksi. Kaupungin rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyönä on laadittu uusi korjaus- ja rakennustapaohjeistus.
"Esitteen laatiminen käynnistyi oikeastaan käytännön tarpeista," kertoo tarkastusarkkitehti Aila Asikainen. "Meiltä kysellään hyvin paljon sitä, mitä näille vanhoille taloille ylipäätään saa tehdä. Kun uusillekin alueille annetaan rakennustapaohjeet, heräsi kysymys, miksei samaa voisi tehdä myös vanhoille."
Ohjeessa selitetään mitä asemakaava sisältää ja kerrotaan selkeästi, minkälaisia peruskorjauksia kannattaa tehdä, mistä lähdetään liikkeelle, milloin on syytä ottaa ammattilaiset mukaan ja milloin haetaan rakennuslupia. Keskeinen lähtökohta on se, että sen avulla halutaan taata alueen yhtenäinen ilme kaduilta nähtynä. Kuinka ohje siis ottaa kantaa rakenneratkaisuihin ja julkisivukysymyksiin?
"Rakenneratkaisuissa ohjataan sen verran, että kannattaa aina tehdä ensimmäisenä kuntoarvio. Kun kerran ollaan valmiit tekemään isoja investointeja pitää tietää, mitä lähdetään peruskorjaamaan. Kunnostetaan perusasiat ensin: kun esimerkiksi lisätään salaojitusta, on otettava heti alussa rakennesuunnittelija mukaan tarkastamaan, onko perusmuuri tuettu. Täällä on parikin kertaa tapahtunut niin, että se on tullut tekijän niskaan..."
Julkisivuista on ohjeena se, että on pyrittävä säilyttämään rakennusajankohdan henki. Esimerkiksi julkisivun eri osiin jakava kenttälaudoitus on kielletty, koska se ei sovi tämän ajankohdan sommitteluperiaatteisiin. Laudoitus voi sinänsä olla pysty- tai vaakasuuntainen - molempia on alunperinkin käytetty - mutta sen on aina oltava sokkelista räystäälle samaa väriä ja tyyliä. Hyvin sileät pinnat ovat tyypillisiä, mutta myös rimalauta on mahdollinen. Ja onpa joukossa ollut muutama rapattukin.
Viime vuosina on ollut muotia keinotekoisen uusvanha söpöily. Rintamamiestalon rakennusmassat ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia ja viimeistelty hyvin yksinkertaisilla detaljeilla - talot ovat toisin sanoen varsin moderneja. Vanhahtavuus ei niihin kuulu; kaikkein viimeksi kruusaillut listat, jotka ovat osa 1800-luvun tyyliä.
Leikkaus onnistui, potilas kuoli?
Väritys on aika vapaata. Perinteisesti alueen taloissa ovat olleet enemmistönä aika vaaleat värit, mutta joukossa on myös punamultaa. Näin saa Asikaisen mukaan olla jatkossakin: "Katsomme rakennuslupavaiheessa sen, että ehdotettu sävy sopii alueelle." Katemateriaaleissa suositaan niinikään perinteisiä ratkaisuja - bitumikermikate ja kolmiorimahuopakate ovat suositeltavia, konesaumattu pelti samoin. Profiilia ei ole suljettu pois, mutta sen on oltava malliltaan hillittyä: "Koristeellinen tai jyrkkä profiili antaa heti raskaan vaikutelman, ja näissä rakennuksissa on kuitenkin tärkeää keveys."
On ymmärrettävää, että ohjeistus on aiheuttanut vilkasta keskustelua niin Karjasillalla kuin muuallakin kaupungissa. "Joukossa on tietysti aina niitä, jotka haluaisivat jotain muuta. Yleisesti ottaen asukkaat kuitenkin haluavat säilyttää alueen hengen," Asikainen korostaa.
Ongelma on Karjasillalla helposti sama kuin muuallakin vanhoilla alueilla: asukkaat pitävät kovasti miljööstä, mutta monet haluaisivat kuitenkin samalla kaikki nykyajan mukavuudet. Se on yhtälö, jonka toteuttaminen on usein vaikeaa ja joskus kerrassaan mahdotonta.
"Joskus talo saatetaan suorastaan peruskorjata hengiltä," Asikainen huokaa.
"Rakennusajankohtana ei kerta kaikkiaan ollut kaikkia nykyajan mukavuuksia. Kyllä työhön on lähdettävä peruskorjattavan talon ehdoilla."
Peruskorjauksessa on syytä lähteä perusasioista ja miettiä jatko koko talon elinkaarta ajatellen. Halutaanko laajennuksia? Mitkä ovat perheen tarpeet tulevaisuudessa?
Tontithan ovat tyypillisesti varsin suuria ja talot suhteellisen pieniä.Rakennusoikeutta on usein käytettävissä ja sitä on käytetty niin laajennuksiin kuin piharakennuksiin. Yksi yleinen syy onkin ollut se, että vanhus on tarvinnut asumiseensa esteetöntä tilaa.
Vielä ehdit osallistua kirjoituskilpailuun
Suomen Asuntotietokeskus järjestää yhdessä Suomen Omakotiliitto ry:n, Rakennustietosäätiö RTS:n ja Suomen Messujen kanssa kirjoituskilpailun, jonka tarkoituksena on koota 1940- ja 1950 -luvuilla rintamiestaloa rakentamassa olleiden henkilöiden muistikuvia ja kokemuksia rakentamisvaiheesta. Kirjoitukset pyydetään toimittamaan 30.9.2005 mennessä mieluiten sähköpostilla: info@asuntotieto.com tai kirjeitse osoitteella Suomen Asuntotietokeskus, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki.
Kaikkien osallistuvien kesken arvotaan Viking Linen kahden hengen luksusristeily Tukholmaan sekä viisi Rakennustieto Oy:n kirjapalkintoa.
(JKA 23.9.2005)