Mainos

Rikosrekisteri voi olla este laillisen hakkerin uralle

Tietoturvarikoksista tuomitun voi olla vaikea luoda myöhemmin uraa laillisena hakkerina. Erityisesti Suomessa rikosrekisteri voi estää alalla toimimisen kokonaan, varoittavat STT:n haastattelemat tietoturva-asiantuntijat.  

Laillista eli niin sanottua eettistä hakkerointia käytetään yritysten ja organisaatioiden tietoturvan testaamiseen. Tarkoituksena on löytää tietoturvapuutteita ennen kuin rikolliset pääsevät hyötymään niistä.  

- Se on haavoittuvuustestausta, joka perustuu aina sopimuksiin ja lakeihin, eettistä hakkerointia Tampereen teknillisessä yliopistossa opettava Matti Monnonen kuvailee.  

Suomalaisen tietoturvatestausta tarjoavan Second Nature Securityn toimitusjohtajan Mika Holmbergin mukaan lahjakkaiden hakkerien uranäkymät Suomessa ovat tällä hetkellä hyvät.  

- Eettinen hakkerointi on kasvava bisnes. Tietoturva on organisaatioille yhä tärkeämpää, ja ne käyttävät yhä enemmän eettisiä hakkereita järjestelmiensä testauksessa.  

Vaikka maailmalta löytyy esimerkkejä huippuvirkoihin palkatuista entisistä tietoturvarikollisista, Holberg ja Monnonen eivät kehota lähettämään rikosrekisteriä CV:n liitteenä.  

- Suomessa asiakkaat teettävät säännöllisesti poliisilla turvallisuusselvityksiä käyttämistään eettisistä hakkereista, joten tietoturvarikokset voivat olla este alalla toimimiselle, Holmberg sanoo.  

Rahan lisäksi laittomassa hakkeroinnissa viehättävät Monnosen ja Holmbergin arvioiden mukaan maineenkaipuu ja halu käyttää lahjojaan rajoituksitta. Osaajia on vaikea motivoida pysymään kaidalla polulla, jos he itse haluavat kokeilla taitojaan hämärähommissa.    

- Se on lopulta ihan yksilöstä kiinni, mitä kyvyillään päättää tehdä, Monnonen sanoo.  

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.