Rikollisjengit houkuttelevat syrjäytyneitä ja vahvistuvat

Suomessa on kaikkiaan 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää.

Viime vuonna tehdyt ennätykselliset huumausaine- ja ampuma-asetakavarikot paljastivat hyvin järjestäytyneen rikollisuuden vakavuuden. Rikollisryhmät hyödyntävät yhä enemmän myös laillisia yritysrakenteita ja niiden toimintaan liittyy talousrikollisuutta.

- Yksi sellainen huolestuttava tulevaisuudenuhka on nämä järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymät, jotka pyrkivät vaikuttamaan myös viranomaistoimintaan ja prosessissa oleviin henkilöihin, kertoo poliisitarkastaja Arto Hankilanoja sisäministeriön poliisiosastolta.

Ulkoisia tunnuksia kantavien jengien lisäksi Suomessa toimii lukuisia tunnuksettomia ja paljolti tietyillä alueilla tai maakunnissa vaikuttavia rikollisryhmiä.

Mikä jengeissä viehättää?

Poliisin mukaan rikollisten liivijengien jäsenmäärä on sen sijaan kasvanut viime aikoina. Uusia jäseniä on rekrytoitu muun muassa vankiloissa.

- Vankilassa tutustutaan toisiinsa, siellä on aikaa ja siellä vaihtuu tieto rikollisten kesken, rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista sanoo.

Poliisin arvion mukaan kolmasosa ammattirikollisista on vankilassa. Mutta mikä saa nuoren miehen liittymään rikolliseen moottoripyöräjengiin? Haapala arvelee syyksi yhteiskunnan muutosta.

- Yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet kuten myös sosiaaliset verkostot. Nuorilla miehillä esiintyy syrjäytymistä tietyiltä osin. Nämä ruokkivat ilmiön vahvistumista.

Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen oikeusministeriön kriminaalipoliittiselta osastolta uskoo, että nuoret miehet hakevat jengeistä turvallisuutta, jota eivät saa muualta.

- Maailma on hyvin monimuotoinen ja monella voi olla hankalaa löytää sitä omaa paikkaa. Tällainen järjestäytynyt liivijengi tuo selkeän rakenteen. Miehellä on aina paikka mihin mennä, on aina kavereita. Hän saa kunnioitusta, koska ei ole mikä tahansa huumeidenkäyttäjä tai pikkurikollinen, vaan on saanut statuksen, Kinnunen toteaa.

- Jos lähdetään rikolliselle uralle, niin turvallisuus pitää hakea muualta. Tavallisella ihmisellä on esimerkiksi perhe tai työ. Jengi luo hyvän yhteisön, joka korvaa tukirakenteita.

Kinnusen mielestä syrjäytymistä pitäisi ehkäistä esimerkiksi koulutuksella ja työelämään kiinnittämällä.

- Perinteisestä elämästä luopuminen on helppoa, jos ei ole mitään mitä menettää.

(MTV3)