Rikokset vähenevät laman aikana

Poliisin tietoon tulee laman aikana muun muassa selvästi tavallista vähemmän vahingontekoja sekä omaisuus- ja väkivaltarikoksia. Sen sijaan talousrikollisuuden osuus kasvaa.

- On yleinen harhaluulo, että lama lisäisi rikollisuutta. Kyllä yleinen taloudellinen toimeliaisuus näkyy myös toisella puolella, toteaa rikostorjunnan asiantuntija Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta.

- Lama-aikana ihmiset liikkuvat vähemmän, käyvät ulkona vähemmän ja vähentävät alkoholin käyttöä, selittää poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriöstä.

Liikenteen hiljentyminen laskee myös kuolonkolareiden ja onnettomuuksien määrää. Lisäksi ihmisten on huomattu ottavan laskukaudella vähemmän riskejä.

-Yleistä piittaamattomuutta osoittavat ilmiöt liittyvät nousukauteen. Esimerkiksi liikennerikkomusten määrä kasvaa silloin, kertoo erikoistutkija Sakari Karvonen Stakesista.

Sen sijaan etenkin konkursseihin liittyvä rikollisuus näyttää Toivasen mukaan lisääntyvän.

-Talousrikoksia tulee ilmi enemmän. Ne liittyvät enimmäkseen velallisiin, jotka yrittävät saada yritystensä omaisuutta piiloon velkojilta.

Ympäristö yksi laman voittajista

Taloussosiologian professori arvelee, että ympäristö on yksi taantuman suurimmista hyötyjistä.

- Esimeriksi autojen ostaminen on vähentynyt. Kun autoilu on liikenteen suurin saastuttaja, niin kyllä se vaikuttaa ilmastoon, sanoo Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulusta.

Luonto-Liiton ympäristöpoliittinen sihteeri Hanna Kaisa Hellsten toivoo, että laskusuhdanne antaa uutta potkua työmatkaliikennettä korvaaville ratkaisuille.

- Olisi hienoa, jos taloudelliset pakotteet saisivat ihmiset kehittämään esimerkiksi videoneuvotteluita ja muita ratkaisuja, ettei aina tarvitsisi siirtyä paikasta toiseen.

Hellsten muistuttaa, että viime laman aikana kuluttamisesta tuli harkitumpaa, uusiokäyttö lisääntyi ja esimerkiksi kirpputorien asiakasmäärät kasvoivat.

- Jos joutuu oikeasti harkitsemaan, mihin rahansa käyttää, niin joutuu myös miettimään, mikä on tärkeää. Ikävä puoli on tietysti se, että samaan aikaan osa ihmisistä köyhtyy merkittävästi.

Wilska arvelee, että myös epäeettinen kuluttaminen saattaa lisääntyä, kun ihmiset alkavat ostaa halvempaa, mutta huonosti tuotettua krääsää.

(MTV3-STT)