Rikokseen syyllistynyt jää harvoin ilman rangaistusta

Rikokseen syyllistynyt jää tuomioistuimessa harvoin ilman rangaistusta. Esimerkiksi isommissa omaisuusrikosjutuissa rangaistuksetta jättäminen ei ole ollenkaan yleinen linja, STT:n haastattelemat asiantuntijat sanovat.

Tampereen käräjäoikeus jätti keväällä lähes 2,5 vuoden ajan työnantajaltaan tavaraa varastaneen naisen kohtuuden nimissä ilman rangaistusta. Samaista naista epäillään nyt kehitysvammaisten potilaiden ja oman sukulaislapsen myrkytyksistä.

STT:n jututtamia, nimettömänä pysytteleviä asiantuntijoita käräjäoikeuden päätös kummastuttaa.

- Se heti lukiessa vaikutti aivan humpuukilta, että kuinka tuollainen on voitu jättää tuomitsematta. Sehän on jopa vastoin hänen (vastaajan) omaa etuaan, kokenut hovioikeustuomari sanoo.

- Siitä olisi pitänyt tuomita pari kuukautta ehdollista, niin silloin se olisi ollut sellainen muistutus, minkä hänkin olisi ottanut vakavasti. Ja ehkä se olisi vaikuttanut hänen myöhempiinkin toimiinsa, tuomari jatkaa.

Teon vähäisyys ja syytetyn ikä painavat

Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta saaduista tiedoista ilmenee, että rikoslain suomaa mahdollisuutta jättää rikokseen syyllistynyt tuomitsematta rangaistukseen käytettiin toissa vuonna 773 tapauksessa. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia oikeudenkäynnissä syyllisiksi havaituista.

Ratkaisuista puolet tehdään teon vähäisyyden ja neljännes tekijän nuoruuden perusteella. Kohtuusperustetta sovelletaan noin sataan tapaukseen vuodessa.

Tuomioistuimissa saa rangaistuksen vuosittain 67 500 rikoksentekijää. Syyttäjän määräämiä rangaistusmääräyssakkoja langetetaan lisäksi noin 240 000.

Toissa vuonna katsottiin vajaat 5000 rikoksentekijää syyllisiksi varkauteen tai törkeään varkauteen. Heistä 42 jäi tuomitsematta rangaistukseen. Useimmiten syynä oli vastaajan nuori ikä. Neljässä tapauksessa sovellettiin kohtuusnäkökulmia.

Tapausten tarkempien teonpiirteiden sekä rangaistuskäytäntöjen yksityiskohtaisempi selvittäminen edellyttäisi tutkimuslaitoksen mukaan erillisselvityksiä. Seurannan perusteella tuomitsemattajättämismahdollisuuden soveltaminen on Suomessa vähentynyt noin puoleen siitä, mitä se on ollut vielä kymmenisen vuotta sitten.

Tampereen tapauksessa tuomioistuin perusteli päätöstään sillä, että nainen katui kovasti tekoaan. Oikeus ei myöskään halunnut vaikeuttaa naisen tulevia työnsaantimahdollisuuksia hoitoalalla. Nainen oli jo aiemmin sopinut korvaansa entiselleen työnantajalleen 20 000 euroa anastamistaan tavaroista.

Oikeussalissa vedotaan monenlaisiin asioihin

Vastaajat voivat vedota oikeudessa monenlaisiin seikkoihin, joiden toivotaan vaikuttavan tuomioistuimen ratkaisuun. Kuinka helppoa tai vaikeaa tuomioistuinten sitten on arvioida sellaisia asioita kuin työnsaantimahdollisuuksien heikkenemistä tai katumusta?

- Ihan lonkalta sanoisin, että pitää aika pidättyväisesti suhtautua tällaisiin motiiveihin. Tämä henkilöhän oli syyllistynyt vain varkauksiin entisen työnantajansa palveluksessa, mikä nyt ei ole mikään tunteita nostattava rikos. Tietysti sitten on näitä todella pahoja, vaikka lapseen kohdistuneita rikoksia, jotka panevat ihmisen muutenkin sekaisin, niin se voi olla vähän eri asemassa, hovioikeustuomari toteaa.

Rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila sanoo, että sanktiokumulaatio, eli tuomion vaikutukset työelämässä, asian saama kohtuuton julkisuus, vaikutukset tuomittavan lapsiin ja puolisoon ja tuomittavan terveydentila, otetaan yleensä huomioon vain rangaistuksen mittaamisessa. Äärimmäisissä tapauksissa se voi johtaa myös rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen.

Asiantuntija katsoo, että on tilanteita, joissa kohtuullistamista ei tule lainkaan käyttää.

- Jos kyse on törkeästä rikoksesta, moninkertaisesta rikoksenuusijasta taikka yhteistyöhaluttomasta tai -kyvyttömästä rikoksentekijästä. Keskeistä on kysyä, mitkä ovat uhrin oikeudet ja mikä on paras tapa estää ennalta tekijän rikoksia tulevaisuudessa, Nuutila sanoo.

(MTV3-STT)