Rikkinäisetkin vaatteet voi kierrättää Forssassa

- Poistotekstiilipankki on sellainen laitos, mihin kansalaiset voivat tuoda puhdasta ja kuivaa tekstiiliä, eikä haittaa vaikka olisi vähän rikkinäistäkin. Me saamme sitä poistotekstiilipankissa eteenpäin yhteistyökumppaneille ja sillä tavalla vähennetään kaatopaikoille tai polttoon päätyvän jätteen määrää, määrittelee Hämeen ammattikorkeakoulun aluekehityspäällikkö Kirsi Sippola.

Tekstiilit lajitellaan materiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan. Kierrätysvaatteita valmistavat yritykset ja ompelijat saavat haluamaansa materiaalia, samoin muut yhteistyöyritykset. Heikompikuntoisesta tekstiilijätteestä valmistetaan esimerkiksi öljypuomeja ja imeytysmattoja.

Lajittelusta huolehtivat työllistetyt nuoret.

- Tämä oli aluksi aika haastavaa. Mulla ei ollut mitään käsitystä, mikä on puuvilla ja tälleen, mutta kyllä tähän pääsi äkkiä mukaan. Ihan mukavaa työtä mun mielestä, kiittelee Eveliina Niemi.

Vaatejäte hyötykäyttöön

Forssassa lähes kaikki poistotekstiilit saadaan hyötykäyttöön.

- Meille tuodusta tekstiilijätteestä saamme ohjattua 90 prosenttia materiaalijatkokäyttöön ja noin 10 prosenttia menee energiajakeeseen. Saamme uusiotuotantoon ohjautumaan myös rikkinäistä, ervennystä ja tahraistakin materiaalia, sanoo Suomen poistotekstiilit ry:n puheenjohtaja Helena Käppi.

Suomessa Kaatopaikoille tai polttoon päätyy vielä 90 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa, 17 kiloa jokaista suomalaista kohden. Tekstiilijätteestä vain viidesosa kierrätetään.

Nyt Suomessa on vain kaksi poistotekstiilipankkia, Forssassa ja Loimaalla. Tavoitteena on, että muutaman vuoden päästä yhdistettyjä nuorten työpajoja ja poistotekstiilipankkeja olisi eri puolilla Suomea.

- Se on meidän tarkoitus, että tehdään täällä valtakunnallista mallia, josta kaikki kunnat voivat ottaa opiksi, kuvailee Kirsi Sippola.

Poistotekstiileistä vaateapua maailmalle

Mukaan yhteistyöhön on tullut myös Suomen Punainen Risti. Poistotekstiilipankeista voi hakea ilmaiseksi materiaalia ja kaavat, joiden mukaan voi ommella lasten vaatteita lähetettäväksi avustuskohteisiin.

- Osa meille tulevista tekstiileistä ei ole sellaisenaan sopivaa maailmalle lähetettäväksi. Tämän yhteistyön avulla voidaan ommella sopimattomista vaatteista vaateapuun sopivia. Eniten meiltä lähtee vaatteita Keski-Aasiaan, Kazakstaniin ja Mongoliaan, ja siellä tarvitaan etenkin talvivaatteita, kertoo Suomen Punaisen Ristin hankintakoordinaattori Liisa Nevalainen.

Tekstiilijätteen kierrätys pitäisi saada nopeasti kuntoon, koska vuodesta 2016 alkaen kaatopaikoille ei saa enää viedä vaatejätettä.

Suomessa on toista sataa kierrätysvaatteita valmistavaa yritystä. Uusillekin olisi tilaa. Erityisesti tarvittaisiin lisää huonokuntoisimpia kierrätystekstiilejä hyödyntäviä yrityksiä.

- Kaikesta tekstiilimateriaalista 60 prosenttia on keinokuitua. Tarvitsisimme lisää sellaista yritys- ja liiketoimintaa, joka pystyisi hyödyntämään huonokuntoista, rikkinäistä tai likaista keinokuitua ja mielellään suuria määriä, toivoo Helena Käppi.