Rikkidirektiivin valvonta epäilyttää varustamoja

Itämerellä liikennöivät alukset varautuvat kovaa vauhtia ensi vuoden alusta voimaan tulevaan rikkidirektiiviin. Noin 90 prosenttia suomalaisvarustamoista on valitsemassa rikkipäästöjen vähennyskeinoksi vähärikkisempään, mutta kalliimpaan polttoaineeseen siirtymisen.

Kohoavat polttoainekustannukset saattavat näkyä myös laivalippujen hinnoissa.

- Se ei ole vielä varmaa, mutta tottakai tämä vaikuttaa myös meidän kustannuksiin ja tarkoittaa, että hintaa pitäisi jossain vaiheessa nostaa. Toivottavasti meidän asiakkaat ymmärtää, ettei se raha mene varustamolle vaan varustamon kautta siihen, että Itämeri olisi puhtaampi, sanoo Tallink Siljan toimitusjohtaja Margus Schults.

- Näillä näkymin hinnat eivät nouse, mutta asiasta ei ole vielä yhtiössä keskusteltu, toteaa Viking Linen viestintäpäällikkö Johanna Boijer-Svahnström.

Varustamot ovat huolissaan siitä, pystyvätkö viranomaiset valvomaan, että kaikki Itämerellä liikkuvat alukset noudattavat rikkidirektiiviä.

- Nyt on kuusi kuukautta siihen, kun direktiivi astuu voimaan emmekä ole vielä kuulleet, millä tavalla noudattamista valvotaan. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mitkä ovat seuraamukset, jos direktiiviä ei noudata, ihmettelee Boijer-Svahnström.

Suomessa valvonnasta vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Sieltä kerrotaan, että valvontaa ja rangaistuksia suunnitellaan parhaillaan. Suomen satamissa käy 30 000 alusta vuodessa ja nykyisin niistä tarkastetaan 300. Yksi esillä ollut mahdollisuus on rikkiä mittaavien anturien asentaminen laivaväylän varteen tai Rajavartiolaitoksen valvontahelikoptereihin.

Typpirajoituksia valmistellaan

Itämeren tilan kannalta rikkiä suurempi ongelma ovat laivojen typpipäästöt. Vilkkaimpaan kesäaikaan liikenteen tuottamista typpipäästöistä puolet on peräisin meriliikenteestä.

- Typpi on ravinne ja se aiheuttaa meren rehevöitymistä. Ilman muuta typpipäästöjä pitäisi rajoittaa, mutta toistaiseksi siihen ei vielä ole toimivaa teknologiaa. Tässä tarvitaan hyviä insinöörejä kehittämään niitä nopeasti, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Juha Flinkman.

Typpirajoituksia valmistellaan kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa. Vielä ei tiedetä, milloin ne tulisivat voimaan Itämerellä. Varustamot toivovat riittäviä siirtymäaikoja.

- Kaikki rajoitukset, jotka suojelevat ympäristöä, ovat hyviä. Eri juttu sitten on, mikä on aikataulu ja minkälaisia investointeja ne vaativat. Laiva on iso investointi ja ympäristövaatimusten toteuttamiseen tarvitaan riittävästi aikaa, muotoilee Margus Schults.

Laivojen jätevesien laskeminen mereen on vähentynyt viime vuosina. Itämerellä säännöllisesti liikennöivät alukset tyhjentävät jätevetensä maihin. Risteilijöistäkin valtaosa tekee näin. Viime vuonna Helsingissä käyneistä 283 risteilijästä 210 jätti jätevetensä satamaan. Satunnaiset rikkuritkin saadaan kuriin, kun uudet tiukemmat määräykset alusten jätevesien puhdistamisesta tulevat voimaan vuonna 2016.


Lue myös:

    Uusimmat